Tuomioistuinlaitoksen keskeiset tavoitteet vaalikaudelle 2023−2027

Tuomioistuinlaitoksen keskeiset tavoitteet

Tuomioistuinlaitokseen kuuluvat tuomioistuimet sekä niiden keskushallintotehtävistä vastaava Tuomioistuinvirasto. Riippumattomien tuomioistuinten tehtävä on tuottaa oikeusturvaa ratkaisemalla niiden käsiteltäväksi tulevat riita-, rikos- ja hallintolainkäyttöasiat. Tuomioistuinviraston tehtävä on huolehtia siitä, että tuomioistuimet kykenevät toimimaan laadukkaasti ja että tuomioistuinten hallinto on tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti järjestetty.

Oikeusministeriön johdolla on viety läpi kaksi tuomioistuinlaitoksen tulevaisuuden kannalta tärkeää hanketta. Valtioneuvosto on antanut eduskunnalle selonteon oikeudenhoidosta (Valtioneuvoston julkaisuja 2022:67 ). Oikeudenkäytön kehitystyöryhmä on laatinut arviomuistion tuomioistuimista 2040-luvulla (Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2022:39 ). Tuomioistuinvirasto pitää selvityksiä onnistuneina. Tuomioistuinlaitoksen edustajia on ollut mukana hankkeissa jäseninä ja kuultavina.

Tuomioistuinlaitoksen keskeiset tavoitteet vaalikaudella 2023-2027 ovat:

1. tuomioistuinlaitoksen perusrahoituksen saattaminen toimintaedellytykset turvaavalle tasolle,
2. tuomioistuinten riippumattomuuden takeiden vahvistaminen ja lainsäädännön kehittäminen sekä
3. tuomioistuinten toiminnan kehittäminen.

Kaksi ensin mainittua tavoitetta edellyttävät toimenpiteitä valtioneuvostolta ja eduskunnalta. Laadukkaan ja ajantasaisen lainsäädännön sekä riittävän rahoituksen turvin tuomioistuinlaitos sitoutuu huolehtimaan sen toiminnan kehittämisestä.

Rahoitus

Tuomioistuinlaitos tarvitsee pysyvää lisärahoitusta henkilöstömenoihin noin 30 miljoonaa euroa vuosittain. Sen lisäksi ruuhkien purkamiseksi ja käsittelyaikojen lyhentämisen nopeuttamiseksi tuomioistuinlaitos tarvitsee noin kahdeksan miljoonan euron vuotuisen määräaikaisen lisärahoituksen vuosille 2023 - 2026. ICT- ja toimitilamenot on katettava muulla tavoin kuin henkilöstövoimavaroja pienentämällä.

Tuomioistuinlaitoksen ja koko oikeudenhoidon resursointi on jäänyt jälkeen toimintaympäristön muutoksessa. Kehitys on johtanut tilanteeseen, jossa käsittelyajat ovat pidentyneet oikeusturvaa vaarantavalla tavalla ja jossa tuomioistuinlaitoksen henkilöstö on ylikuormittunut.

Oikeudenhoidon toimintaedellytysten turvaaminen ja oikeudenkäyntien keston lyhentäminen edellyttävät oikeudenhoidon perusrahoituksen lisäämistä yhteensä noin 90 miljoonalla eurolla vuosittain. Tuomioistuinlaitos on oikeusministeriön hallinnonalan suurin toimiala.

Rahoituksen pysyvä lisäys mahdollistaa tuomioistuinten käsittelyaikojen tuntuvan lyhentämisen. Alkuvaiheessa tavoitteena on käsittelyaikojen lyhentäminen tasolle, jota voidaan pitää yhteiskunnan ja ihmisten tarpeisiin nähden kohtuullisena. Myöhemmin tavoitteita on syytä arvioida uudestaan ja pyrkiä vieläkin kunnianhimoisemmin tasolle, jota voidaan pitää aidosti hyvänä.

Rahoituksen pysyvä lisäys mahdollistaa myös tuomioistuinlaitoksen henkilöstön työkuorman saattamisen kohtuulliselle tasolle sekä alan veto- ja pitovoiman kasvattamisen. Henkilöstön näkökulmasta asiassa on motivoimisen lisäksi kysymys tuomioistuinlaitoksen houkuttelevuudesta työnantajana.

Riippumattomuuden takeiden turvaaminen ja lainsäädännön kehittäminen

Tuomioistuinvirasto pitää tärkeänä, että tuomioistuinten riippumattomuuden takeiden vahvistamista ja tuomioistuinten toimintaan vaikuttavan lainsäädännön kehittämistä selvitetään oikeusministeriön asettamassa työryhmässä ja että tarvittavat toimenpiteet toteutetaan mahdollisimman pian.

Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Kari Kuusiniemi avasi keskustelun tuomioistuinten riippumattomuuden takeiden varmistamisesta keväällä 2020. Tuomioistuinlaitoksen riippumattomuus on turvattava kaikissa tilanteissa ja kaikkina aikoina. Nykyinen maailmanpoliittinen tilanne korostaa entisestään tarvetta vaalia oikeusvaltiota sekä huolehtia tuomioistuinten ja muiden oikeudenhoidon toimijoiden riippumattomuudesta (ks. myös Oikeudenkäytön kehitystyöryhmän arviomuistio, s. 100 - 110 ja 132).

Tuomioistuinten kaikki toiminta perustuu lakiin. Lainsäädännön tulee olla laadukasta ja ajantasaista ja siten selkeää, että se tukee tuomioistuinten sujuvaa ratkaisutoimintaa. Seuraavalla vaalikaudella tulisi toteuttaa toimenpiteet ainakin riita- ja rikosasioiden prosessilakien päivittämiseksi sekä arvioida tuomioistuinten kokoonpanosääntelyn muutostarpeet. Lisäksi lainsäädännön laadusta on huolehdittava yleisesti (ks. Oikeudenhoidon selonteko, s. 58 sekä ministeriöiden tulevaisuuskatsaus, Valtioneuvoston julkaisuja 2022:58 , s. 73 - 74).

Sen lisäksi, että tuomioistuinten tulee voida tuottaa laadukasta oikeusturvaa joutuisasti, niiden tulee voida tuottaa sitä myös nykyaikaisin menetelmin. Lainsäädäntöä tulee kehittää sähköisen asioinnin ja asioiden käsittelyn edellytykset huomioivalla tavalla.

Tuomioistuinten toiminnan kehittäminen

Perusrahoituksen korotuksen avulla sekä tuomioistuinlaitoksen sisäisin ja oikeudenhoidon toimijoiden yhteisin kehittämistoimin tuomioistuinlaitos sitoutuu tavoittelemaan nykyistä selvästi lyhyempiä käsittelyaikoja (ks. Oikeudenhoidon selonteko, s. 26 - 27).

Tuomioistuinlaitoksen perusrahoituksen korottaminen mahdollistaisi nykyistä vahvemman panostuksen toiminnan kehittämiseen tuomioistuimissa ja Tuomioistuinvirastossa. Tuomioistuinviraston tehtävä on huolehtia tuomioistuinten yleisestä toiminnan kehittämisestä. Tuomioistuimet kehittävät jatkuvasti toimintaansa sekä sisäisesti että tuomioistuinten yhteisissä laatuhankkeissa.

Työmenetelmien kehittämisen ohella on panostettava sähköistä työskentelyä tukevien tietojärjestelmien kehittämiseen. Samoin tuomioistuinten toimitilojen on oltava turvalliset ja sellaiset, että ne tukevat sujuvaa ja tuloksellista työskentelyä.