Osaamisen kehittäminen tuomioistuinlaitoksessa

Tämän lisäksi tuomioistuimet toteuttavat itsenäisesti osaamisen kehittämiseen liittyviä toimenpiteitä tuomioistuinlinjoittain (yleiset tuomioistuimet, hallintotuomioistuimet, erityistuomioistuimet), alueellisesti (esimerkiksi hovioikeuspiireittäin) sekä kunkin tuomioistuimen tarpeiden mukaisesti. Tuomioistuimien osaamisen kehittämisen strategisiin kysymyksiin on kiinnitetty viime vuosina entistä laajemmin huomiota.

Työelämässä tapahtuvat muutokset, digitalisoituminen ja yhteiskunnallinen kehitys tuottavat tarpeen huolehtia osaamisen riittävyydestä ja sitä turvaavien uusien rakenteiden kehittämisestä, jotta kansalaisten oikeussuoja, oikeudenmukainen oikeudenkäynti sekä perus- ja ihmisoikeudet toteutuvat tuomioistuimissa laadukkaasti ja varmasti. Oppimiskulttuurin ja osaamisen kehittäminen on yhteinen tavoitteemme.

Tuomioistuinten henkilöstön osaamisen kehittämisen strategia

Tuo­miois­tui­mien hen­ki­lös­tön osaa­mi­sen ke­hit­tä­mi­sen stra­te­gia: vi­sio kou­lu­tus­toi­min­nas­ta vuonna 2024.

Osaamisen kehittämisen strategialla tavoitellaan oppimiskulttuurin ja koulutustoiminnan pitkäjänteistä kehittämistä. Tuomarinkoulutuslautakunta ja Tuomioistuinvirasto pyrkivät edistämään strategian jalkauttamista kahdentoista alatyöryhmän kautta.

Tuomioistuimien henkilöstön osaamisen kehittämisen strategiassa esitetään visio tuomioistuinlaitoksen henkilöstön koulutuksesta vuonna 2024:

Koulutuksen tavoitteena on

• vastata tarpeisiin
• välittää tietoa
• koskettaa jokaista
• näkyä työssä.

Tärkeimpiä keinoja ovat

• vaikutusarviointi
• opetusmetodit ja kouluttajien koulutus
• henkilökohtainen osaamisen kehittämisen suunnitelma
• verkostot ja oppimisen kulttuuri.

Koulutuksen arvopohjan muodostavat

• riippumattomuus
• oikeudenmukaisuus
• tuloksellisuus
• oikeusvarmuus.

Osaamisen kehittämiseen ja jatkuvaan oppimiseen liittyviä tarpeita ja koulutusteemoja arvioidaan säännöllisesti tuomioistuimien henkilöstön osaamisen kehittämisen strategiassa määritellyn tiedolla johtamisen mallin mukaisesti. Valtakunnallisen koulutustarjonnan tavoitteena on luoda kolmivuotinen, aiempaa pitkäjänteisempi näkymä koulutustarjontaan.

Osaamisen kehittämiseen liittyviä toimenpiteitä rakennetaan henkilöstöryhmittäin sekä koulutuksellisina toimenpiteinä että verkostomaista toimintaa kehittäen. Koulutustarjontaa pyritään kehittämään valtakunnallisista koulutustarvekartoituksista ja osallistujapalautteista saadun informaation perusteella sekä asiamäärä- ja yhteiskunnallista kehitystä tarkastellen. Tuomioistuinviraston osaamisen kehittämisen tiimi tekee laaja-alaisesti yhteistyötä kansainvälisten ja kansallisten oikeudellisen koulutuksen tuottajien ja verkostojen kanssa.

Koulutusstrategian tiedolla johtamisen malli

Tuo­miois­tui­mien hen­ki­lös­tön osaa­mi­sen ke­hit­tä­mi­sen stra­te­gia: osaa­mi­sen ke­hit­tä­mis­tä kos­ke­vien tar­pei­den kar­toi­tus­mal­li.

Osaamisen kehittämisen tarpeiden kartoitusmallin mukaisesti tietoa kerätään

• kansainvälisistä ja kansallisista toimintaympäristömuutoksista
• osaamisen kehittämisen tarpeista ja koulutustarvetiedoista: virastokohtaiset ja henkilökohtaiset tarpeet
• tuomioistuinlinjakohtaisista kehittämistarpeista
• käräjäoikeuksien yhteistyöverkoston ja laatutyöskentelyn, mukaan lukien hovioikeudet ja korkein oikeus
• vastuutuomariverkostojen
• hallintotuomioistuinten koulutustyöryhmän ja verkostojen välityksellä.

Tuomarinkoulutuslautakunta ja Tuomioistuinvirasto vastaavat

• osaamisen kehittämisen toimenpiteistä ja koulutustarjonnasta
• koulutuksen suunnitteluryhmistä
• koulutusohjelmista
• toiminnan arvioinnista.