Tuomioistuinlaitoksen kestävyys- ja vastuullisuusraportti 2024
Vuoden 2024 lopulla Valtiokonttori uudisti kestävyys- ja vastuullisuusraportointia koskevaa ohjettaan. Uusi ohjeistus korostaa selkeiden tavoitteiden asettamisen merkitystä onnistuneelle kestävyystyölle. Tuomioistuinlaitoksen kestävyysraportoinnin kannalta keskeisin tavoite on ollut laitoksen ydintehtäviin kuuluva tavoite taata kaikille pääsy oikeuspalveluiden pariin ja edistää rauhanomaisia yhteiskuntia. Tuomioistuinlaitoksen vuoteen 2033 ulottuvassa strategiassa tämä on tiivistynyt visioksi: Oikeusvaltion ytimessä – Tuomioistuimet tuottavat laadukasta oikeusturvaa joutuisasti ja nykyaikaisin menetelmin.
Tavoite on äärimmäisen ajankohtainen kaiken geopoliittisen myllerryksen keskellä. Riippumattomat ja puolueettomat tuomioistuimet ovat oikeusvaltion kulmakivi ja vakaan yhteiskunnan turva. Kansainvälisessä vertailussa Suomi on perinteisesti ollut kärjessä tai sen välittömässä tuntumassa, kun kisataan vahvimman oikeusvaltion tittelistä. Tästä huolimatta meilläkin on syytä tarkastella järjestelmän toimivuutta oikeutta hakevan yksilön näkökulmasta ja varmistua siitä, ettei oikeuksiin pääsemisen tiellä ole tarpeettomia esteitä.
Oikeudenkäyntien hitaus ja korkeat kustannukset ovat olleet jo pitkään oikeuslaitoksemme keskeisin ongelma. Oikeudenhoidon selonteon myötä tuomioistuinlaitoksen toiminnan kannalta aivan keskeisiä henkilöstöresursseja on pystytty lisäämään, vaikkakaan ei riittävästi. Lisäämällä henkilöstöä etenkin pääkaupunkiseudun ruuhkaisiin tuomioistuimiin on pyritty luomaan edellytykset työjonojen lyhentämiselle ja henkilöstön työkuorman keventämiselle. Samalla on pyritty tasaamaan alueellisia eroja käsittelyajoissa. Myös rekrytointiprosesseja on kehitetty siinä tarkoituksessa, että tuomioistuinlaitokselle myönnetyt resurssit saadaan tehokkaasti käyttöön.
Henkilöstösatsauksen lisäksi nykyaikaan kuuluu vahvasti sähköisten työvälineiden eli järjestelmien ylläpito ja kehittäminen. Tältä osin vuosi 2024 olikin merkittävä, kun yleisten tuomioistuinten sähköisen asianhallintajärjestelmä AIPA:n käyttö laajeni rikosasioihin ja yli vuosikymmenen kestänyt AIPA-hanke päättyi. Kehittämistyö toki jatkuu edelleen: järjestelmän ylläpito ja jatkuva kehittäminen organisoitiin Tuomioistuinviraston ja syyttäjälaitoksen yhteisellä päätöksellä 1.7.2024 lähtien AIPA-palveluksi.
Vuoden aikana oikeusministeriön asettama Oikeusvaltion takeet ja oikeuslaitoksen kehittäminen -työryhmä eli ns. oikeuslaitostyöryhmä jatkoi työtään. Tuomioistuimet ja Tuomioistuinvirasto ovat osallistuneet työryhmän ja sen alatyöryhmien työskentelyyn, missä jatkotyöskentelyn pohjaksi on tehty suuri määrä toimenpide-ehdotuksia menettelyiden joustavuuden lisäämiseksi mm. sähköisen asioinnin esteiden poistamiseksi ja digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntämiseen liittyen. Kaikki kehittämistyö tähtää laadukkaan oikeusturvan tuottamiseen ja oikeudenkäytön vahvan riippumattomuuden takaamiseen.
Pasi Kumpula
Ylijohtaja, Tuomioistuinvirasto
Taustaa raportille
Tuomioistuinlaitoksen kirjanpitoyksikköön (KPY 155) kuuluvat korkein oikeus, korkein hallinto-oikeus, markkinaoikeus, työtuomioistuin, vakuutusoikeus, viisi hovioikeutta, kuusi hallinto-oikeutta ja 20 käräjäoikeutta sekä Tuomioistuinvirasto. Riippumattomien ja puolueettomien tuomioistuinten tehtävä on tuottaa oikeusturvaa ratkaisemalla niiden käsiteltäviksi tulleet riita-, rikos- ja hallintolainkäyttöasiat. Tuomioistuinvirasto on oma itsenäinen keskusvirastonsa, jonka tehtävänä on huolehtia siitä, että tuomioistuimet kykenevät käyttämään tuomiovaltaa laadukkaasti ja että tuomioistuinten hallinto on tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti järjestetty.
Tuomioistuimet ja Tuomioistuinvirasto tekevät keskenään yhteistyötä monin eri tavoin. Lisäksi ne tekevät yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa sekä valtakunnan tasolla että alueellisesti tavoitteenaan huolehtia siitä, että tuomioistuimet voivat selviytyä perustehtävästään eli lainkäytöstä mahdollisimman hyvin.
Tuomioistuinlaitoksen keskeisiä sidosryhmiä ovat oikeusministeriö ja sen hallinnonalaan kuuluvat virastot kuten valtakunnansyyttäjän toimisto sekä Oikeuspalveluvirasto. Muita keskeisiä sidosryhmiä ovat mm. Suomen Asianajajat, Poliisihallitus, valtion työmarkkinalaitos (VTML), joka edustaa valtiotyönantajaa ja tuomioistuinlaitoksen työntekijöitä edustavat henkilöstöjärjestöt sekä valtionhallinnon yhteisistä palveluista vastaavat toimijat kuten Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori, Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Palkeet, Oikeusrekisterikeskus, Senaatti-kiinteistöt ja HAUS kehittämiskeskus Oy. Yhteistyötä tehdään sekä kahdenvälisesti että laajemmissa kokoonpanoissa kuten hankkeissa ja työryhmissä.
Vuonna 2024 tuomioistuinlaitoksen toimintamenojen käyttö oli yhteensä 352 milj. euroa. Tämä on yhteensä noin 26,6 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2023. Menoista 70 % kohdentui henkilöstökuluihin, 12 % vuokriin, 10 % ICT-menoihin ja 8 % muihin menoihin. Tuomioistuinlaitoksen henkilöstömäärä tilinpäätöksen mukaan vuoden 2024 lopussa oli 3 645 henkilötyövuotta (vuoden 2023 lopussa 3 512 htv:ta).
Valtiokonttorin ohjeistuksen (VK/3503/2024) mukaisesti kestävyysraportoinnin kehyksenä muodostavat Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) kestävän kehityksen toimintaohjelma (Agenda2030) ja sen tavoitteet. Raportoinnin keskiössä on oman toiminnan kädenjälki eli toiminnalla aikaansaadut positiiviset vaikutukset tunnistettuihin tavoitteisiin.
Tuomioistuinlaitoksen ydintehtävän kannalta olennaisimmaksi kestävän kehityksen tavoitteeksi on tässä raportissa tunnistettu YK:n kestävän kehityksen tavoite 16. Rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto. Tavoite on keskeinen kaikkien kestävän kehityksen tavoitteiden edistämisen kannalta.
Tuomioistuinlaitos on keskeinen osa toimivaa oikeusvaltiota. Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden säilyttäminen sekä ristiriitojen selvittäminen tasapuolisin menettelyin ennalta asetettujen yleisten sääntöjen pohjalta edellyttävät hyvin toimivaa oikeusjärjestelmää. Tuomioistuinten hyvä ja tehokas toiminta on edellytys perus- ja ihmisoikeusvaatimusten mukaisen oikeusturvan toteutumiselle sekä oikeusvarmuudelle, jota vaaditaan niin talouselämässä kuin henkilöiden keskinäisten suhteiden järjestämisessä. Riippumattoman tuomioistuinlaitoksen tulee turvata, että jokainen voi yhteiskunnassa luottaa oikeuksiensa toteutumiseen.
Tuomioistuinlaitoksen toiminnalla voidaan vaikuttaa keskeisesti myös tavoitteisiin 5. Sukupuolten tasa-arvo ja 10. Eriarvoisuuden vähentäminen.
Tuomioistuinlaitoksen strategia on päivitetty keväällä 2023 ja se ulottuu vuoteen 2033. Tuomioistuinlaitoksen kuluvan strategiakauden tahtotila tiivistyy visioon: Oikeusvaltion ytimessä – Tuomioistuimet tuottavat laadukasta oikeusturvaa joutuisasti ja nykyaikaisin menetelmin. Strategia sisältää tuomioistuinlaitoksen perustehtävän ja vision lisäksi strategiakauden tavoitteet: tuomioistuinlaitoksen toiminta ja palvelut vastaavat yhteiskunnan ja ihmisten tarpeita; tuomioistuinlaitoksen henkilöstö on osaavaa, sitoutunutta ja hyvinvoivaa ja; tuomioistuinlaitoksen toiminnan perusedellytykset on turvattu. Strategia ja tavoitteet on huomioitu myös tässä raportissa.
Kestävyys- ja vastuullisuustyö huomioidaan lisäksi mm. tulosohjauksessa. Vuodelle 2024 asetetut oikeusministeriön hallinnonalan yhteiset tavoitteet ovat koskeneet lapsen aseman edistämistä oikeushallinnossa, yhdenvertaisuuden edistämistä sekä toimenpiteitä toimialan hiilijalanjäljen pienentämiseksi.
Tuomioistuinvirasto on 8.9.2023 tekemällään päätöksellä asettanut pysyvän verkoston pohtimaan tuomioistuinlaitoksen kestävän kehityksen tavoitteiden edistämistä ja kehittämään vastuullisuusraportointia. Verkoston tehtävä on koordinoida vuosittain laadittavan vastuullisuusraportin valmistelua mukaan lukien tuomioistuinten ja tarvittavien muiden tahojen kuuleminen. Lisäksi verkoston toivotaan ideoivan ja laativan ehdotuksia kestävän kehityksen tavoitteiksi.
Vuosi 2024 oli tuomioistuinlaitoksen kestävän kehityksen verkoston ensimmäinen kokonainen toimintavuosi. Verkosto valmisteli vastuullisuusraportin luonnoksen ja pohti toiminnan kehittämistä. Verkoston jäsenet järjestivät mm. koulutusta kestävästä kehityksestä ja sen teemoista tuomioistuinlaitoksen henkilöstölle. Kertomusvuonna oikeusministeriö laajensi kestävyys- ja vastuullisuusteemoissa yhteistyötä hallinnonalan suunta ja tuomioistuinlaitos osallistui verkostoon.
YK-tavoite 16: Rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto
YK:n kestävän kehityksen tavoite 16. on edistää rauhanomaisia yhteiskuntia ja taata kaikille pääsy oikeuspalveluiden pariin; rakentaa tehokkaita ja vastuullisia instituutioita kaikilla tasoilla. Kyseisen tavoitteen alatavoitteen 16.3. mukaisesti oikeusturvaa edistetään kansallisilla ja kansainvälisillä tasoilla sekä varmistetaan kaikille yhtäläinen pääsy oikeuspalveluiden piiriin.
World Justice Project -järjestön vertailussa Suomi on oikeusvaltiona maailman kärkeä (worldjusticeproject.org ). Tässä indeksien perusteella tehdyssä vertailussa Suomi tilastoitui maailman kolmanneksi vahvimmaksi oikeusvaltioksi vuonna 2024. Indeksivertailussa Suomi on saanut korkeimmat pisteet julkisen vallan rajoitteita sekä järjestystä ja turvallisuutta mittaavilla osa-alueilla. Sen sijaan matalimmat pisteet olivat siviili- ja rikosprosessin tehokkuutta mittaavilla osa-alueilla, mikä johtuu ainakin osin oikeusprosessien pitkästä kestosta.
Tuomioistuinvirasto on pyrkinyt huolehtimaan, että oikeusturvan yhdenmukainen ajallinen saatavuus tuomioistuinlaitoksessa toteutuu eri alueilla ja käsittelyajat ovat linjassa eri alueiden välillä mm. kohdentamalla resursseja tuomioistuinten tulosneuvotteluissa yksiköiden työtilanteen perusteella. Tuomioistuinlaitokselle on osoitettu oikeudenhoidon selonteon myötä pysyvää lisärahoitusta vuodesta 2024 lukien. Rahoituksen ansioista vuonna 2024 pystyttiin tuomioistuimiin rekrytoimaan yli sata uutta työntekijää. Suurimmat resurssilisäykset kohdistuivat etenkin pääkaupunkiseudun ruuhkaisiin yksiköihin. Asiamäärien kasvu näkyy myös pienemmissä yksiköissä. On huolehdittava, että myös pienempien tuomioistuinten toimintaresurssit pysyvät riittävinä.
Oikeusturvan toteuttamisen ja työssä jaksamisen kannalta on olennaista, että tuomioistuimissa on riittävät henkilöstöresurssit. Lisäksi on keskeistä, että käräjäoikeuksissa on myös riittävät resurssit vahvennettujen kokoonpanojen käyttämiseen aina silloin kun se ratkaistavan asian laadun tai laajuuden vuoksi on perusteltua.
Vakituisten tuomareiden rekrytointiprosessia on pystytty kehittämään siten, että sen keskimääräinen kokonaiskesto on lyhentynyt noin 3 kuukaudella neljässä vuodessa eli n. 9,5 kk:sta 6,5 kk:een. Tällä on vähintäänkin välillinen vaikutus resurssien tehokkaampaan ja vaikuttavampaan käyttöön sekä siihen, että pitkittyneen rekrytointiprosessin vuoksi ei menetetä hyviä hakijoita.
Tuomioistuinlaitoksen tulostavoitteena on, että yksittäisen tuomioistuimen keskimääräinen käsittelyaika ylittää enintään 3 kuukaudella kyseisen oikeudellisen linjan keskiarvon. Vuonna 2024 hovioikeuksissa käsittelyaikojen poikkeama keskimääräiseen käsittelyaikaan oli 1,7 kuukautta (2023: 2,8 kk; 2022: 2,3 kk). Pisin hallinto-oikeuskohtainen käsittelyaika poikkesi 2,7 kuukautta (2023: 3,2 kk; 2022: 3,9 kk) koko maan keskiarvosta. Käräjäoikeuksissa pisin käräjäoikeuskohtainen rikosasioiden käsittelyaika poikkesi 3 kuukautta (2023: 4,5 kk; 2022: 4 kk) koko maan keskiarvosta. Laajoissa riita-asioissa pisin käräjäoikeuskohtainen käsittelyaika poikkesi 3,1 kuukautta (2023: 4,1; 2022: 6 kk) koko maan keskiarvosta.
Hovioikeuksien lukumäärä, joiden keskimääräinen käsittelyaika on enintään 3 kuukautta yli oikeudellisen linjan keskiarvon oli vuonna 2022 5/5, vuonna 2023 5/5 ja vuonna 2024 5/5. Hallinto-oikeuksien vastaava lukumäärä oli vuonna 2022 4/6, vuonna 2023 5/6 ja vuonna 2024 6/6. Erityistuomioistuinten, joiden keskimääräinen käsittelyaika on enintään 3 kuukautta yli tulosneuvotteluissa asetetun tavoitteen, lukumäärät olivat vuonna 2022 1/3, vuonna 2023 2/3 ja vuonna 2024 3/3. Käräjäoikeuksien, joiden keskimääräinen käsittelyaika laajoissa riita-asioissa on enintään 3 kuukautta yli oikeudellisen linjan keskiarvon, lukumäärä oli vuonna 2022 18/20, vuonna 2023 17/20 ja vuonna 2024 19/20. Vastaava lukumäärä käräjäoikeuksissa rikosasioiden käsittelyajan osalta oli vuonna 2022 19/2022, vuonna 2023 19/20 ja vuonna 2024 20/20.
Vuonna 2024 Suomi ei saanut Euroopan neuvoston ihmisoikeustuomioistuimelta yhtään ratkaisua, jossa oikeutta oikeudenkäyntiin kohtuullisen ajan kuluessa olisi arvioitu loukatun.
Oikeudenkäynnin kohtuuton viivästyminen voidaan hyvittää asianosaiselle valtion varoista maksettavalla rahakorvauksella. Hyvityksen tarkoituksena on korvata viivästymisen aiheuttamaa huolta ja epävarmuutta. Vuonna 2024 Valtiokonttori maksoi viivästymishyvitystä kaikkiaan noin 423 834 euroa ratkaistuissa 102 asiassa (2023: 275 000, 85 asiaa; 2022: 185 000, 64 asiaa). Maksettujen hyvitysten määrä on ollut viime vuosina kasvussa, vaikka tavoitteena tulisi olla, ettei viivästymisiä olisi lainkaan. Vuosittain käsiteltävien asioiden määrään nähden hyvityksiä ei kuitenkaan ole kohtuuttoman paljon.
Tuomioistuinsovittelulla on monia etuja verrattuna oikeudenkäyntiin. Sovitteluistuntoon pääsee yleensä selvästi nopeammin kuin oikeudenkäynnin pääkäsittelyyn ja sovittelu on osapuolille halvempi ja joustavampi menettely kuin täysimittainen oikeudenkäynti. Jos sovittelussa päästään sovintoon, muutoksenhakuvaihe jää pois. Sovinnot perustuvat usein osapuolten tarpeisiin ja intresseihin, jotka kohdistuvat nimenomaan tulevaisuuteen, kun taas oikeudenkäynnissä ratkaistaan, mitä menneisyydessä on tapahtunut.
Tärkeintä sovittelussa on kuitenkin se, että menettely perustuu osapuolten itsemääräämisoikeuteen. Tämä tarkoittaa sitä, että osapuolet itse saavat vaikuttaa sovittelun kulkuun ja että osapuolet itse päättävät mahdollisen sovinnon ehdot. Olennainen merkitys on myös sillä, että osapuolet tulevat sovittelussa kuunnelluksi ja ymmärretyksi ja että osapuolet ymmärtävät hieman paremmin toistensa näkökulmia.
Käräjäoikeuksissa on aktiivisesti pyritty lisäämään tuomioistuinsovittelujen määrää. Vuonna 2024 käräjäoikeudet ratkaisivat 1 392 sellaista riita-asiaa, joissa oli tehty sovittelun aloittamispäätös (2023: 1 419 asiaa, 2022: 1 312 asiaa). Sovintojen osuus vaihtelee paljon käräjäoikeuksien välillä. Vuonna 2024 sovintojen osuus oli viidessä käräjäoikeudessa vähemmän kuin 30 %. Neljässä eniten sovintoratkaisuihin päätyneessä käräjäoikeudessa sovintojen osuus oli 40 % tai yli. Hallinto-oikeuksissa sovittelu ei ole mahdollista.
Oikeuspalveluiden saatavuuteen liittyy myös sähköisten asiointipalvelujen toteuttaminen ja kehittäminen. Sähköisten järjestelmien käyttöönoton myötä lainkäyttötyössä voidaan siirtyä paperittomaan työtapaan. Uudet digitaaliset järjestelmät ja sähköinen asiointi voivat parantaa asiakaspalvelua ja nopeuttaa tuomioistuinten toimintaa. Tämä kuitenkin edellyttää, että järjestelmien käyttöönottoon on varattu aikaa ja henkilöstöä koulutetaan jatkuvasti.
Hallinto- ja erityistuomioistuimissa on vuonna 2020 otettu käyttöön asiankäsittelyjärjestelmä (HAIPA), jonka asiointiportaalin käyttöä edistetään tavoitteena lisätä asioiden sähköistä vireille tuloa. HAIPA-järjestelmään on kytketty kolme sähköistä asiointipalvelua; kansalaisten asiointipalvelu, viranomaisten asiointipalvelu sekä asiantuntijajäsenten asiointipalvelu. Lisäksi eräät viranomaiset, kuten verohallinto, Kansaneläkelaitos, Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta ja Eläketurvakeskus sekä Maahanmuuttovirasto ovat rakentaneet integraation HAIPA-järjestelmään. Nämä kaikki sähköiset asiointikanavat edesauttavat sähköistä asiointia ja sähköistä asian käsittelyä hallinto- ja erityistuomioistuimissa. Sähköinen asiointi on vuonna 2024 ollut mahdollista kaikissa HAIPAssa käsiteltävissä asioissa paitsi Ahvenanmaan hallintotuomioistuimen asioissa. Tällä hetkellä ei ole olemassa järjestelmää, jolla voitaisiin mitata sähköisen asiointikanavan/sähköisten asiointikanavien osuutta.
Yleisten tuomioistuinten AIPA-järjestelmän sähköisen asiointipalvelun (OmaTuomioistuin) ensimmäinen vaihe avioeroasiat käräjäoikeudessa on pääosin toteutettu ja sitä viimeistellään vuonna 2025 tapahtuvaa käyttöönottoa varten. OmaTuomioistuin-palvelun tekstien selkeyttämiseen ostettiin myös ulkopuolista asiantuntija-apua viestintätoimistolta syksyllä 2024. Lisäksi palvelulle on tehty saavutettuvuusauditointi, josta nousseet ongelmat pyritään korjaamaan ennen käyttöönottoa. Asiointipalvelun käytön laajentamista muihin käräjäoikeuksien asiaryhmiin on määritelty. Laajennus on tarkoitus aloittaa vuonna 2025.
AIPA-järjestelmän valtakunnallinen käyttöönotto rikosasioiden käsittelyssä tapahtui toukokuussa 2024. Järjestelmä on pääosin otettu aiemmin käyttöön muissa asiaryhmissä. Loputkin asiaryhmät on tarkoitus saada järjestelmän piiriin vuonna 2026. Käsittelyaikoihin ja henkilöstön jaksamiseen vaikuttaa merkittävästi, että uusista tietojärjestelmistä puuttuu keskeisiä, työtä tehostavia, oikeusvarmuutta parantavia ja virheitä ennaltaehkäiseviä ominaisuuksia. HAIPA- ja AIPA-järjestelmien toimintoja tullaan laajentamaan ja käytettävyyttä parantamaan jatkuvasti. Kehittämisestä vastaavat yhteistyössä Tuomioistuinvirasto ja Oikeusrekisterikeskus sekä AIPAn osalta myös Syyttäjälaitos.
Mittari: Viivästyshyvitysten määrä on kuvattu yllä tekstissä ja taulukossa. Tuomioistuinlaitoksen tulostavoitteena on, että oikeusturvan ajallinen saatavuus toteutuu yhdenvertaisesti eri alueilla ja että yksittäisen tuomioistuimen keskimääräinen käsittelyaika ylittää enintään 3 kuukaudella oikeudellisen linjan keskiarvon. Toteumatiedot on esitetty taulukossa yllä. Tuomioistuinlaitoksen tulostavoitteiden sekä käsittelyaikojen toteumista raportoidaan yksityiskohtaisemmin Tuomioistuinlaitoksen toimintakertomuksessa: Tuomioistuinlaitoksen tilinpäätös vuodelta 2024 (KPY 155)
Riippumaton tuomioistuinlaitos toteuttaa toiminnallaan alatavoitetta 16.5 Vähentää merkittävästi korruptiota ja lahjontaa kaikissa muodoissaan.
Kansainvälisen Transparency Internationalin vuosittain julkaiseman korruptioindeksin (Corruption Perceptions Index 2024 - Transparency.org
) mukaan Suomi on edellisvuosien tapaan maailman toiseksi vähiten korruptoitunut maa.
EU:n komission vuoden 2024 oikeusalan tulostaulun mukaan Suomessa yli 83 % kansalaisista ja 91 % yrityksistä on sitä mieltä, että tuomioistuinten ja tuomareiden riippumattomuus on erittäin hyvällä tai melko hyvällä tasolla. Kansalaisten näkemys riippumattomuuden hyvästä tasosta on pienentynyt verrattuna vuoteen 2023, jolloin 86 % kansalaisista oli sitä mieltä, että tuomioistuinten ja tuomareiden riippumattomuus on erittäin hyvä tai melko hyvä. Sen sijaan yritysten näkemys on parantunut vuoteen 2023 verrattuna, jolloin 88 % yrityksistä on sitä mieltä, että tuomioistuinten ja tuomareiden riippumattomuus on erittäin hyvällä tai melko hyvällä tasolla.
World Justice Project -järjestön vertailussa mitataan erikseen korruptiota siviili- ja rikosprosessissa. Siviili- ja rikosprosessin korruptoimattomuudessa Suomen pisteet olivat korkeat (0,93–0,94). Maiden välisessä vertailussa Suomi sijoittui siviiliprosessien osalta kuuden parhaan joukkoon ja rikosprosessin osalta kolmannelle sijalle (WJP Rule of Law Index | Finland Insights
).
Tuomioistuinten asema on Suomen perustuslaissa määritelty. Tuomareiden asemasta ja riippumattomuudesta säädetään lailla ja virassapysymisoikeudesta perustuslain tasoisesti.
Palkkauksen kilpailukykyisyys on tärkeä asia tuomioistuinten riippumattomuuden ja houkuttelevuuden takia. Tuomareiden palkkausjärjestelmän kehittämisen lähtökohtana on lainkäyttötoiminnan riippumattomuuden turvaaminen - palkkausjärjestelmän on osaltaan vahvistettava tuomiovallan käytön riippumattomuutta. Keskeistä on estää suorat tai epäsuorat vaikutusmahdollisuudet tuomarin työn sisältöön virkasuhteen ehtojen eli palkkauksen määräytymisen kautta. Riippumattomuus asettaa reunaehtoja kehittämistyölle, sillä valtionhallinnossa yleisesti käytetty palkkauksen rakenne, mikä perustuu tehtävien vaativuuden arvioinnin lisäksi henkilökohtaisen työsuorituksen arviointiin ja joissain tehtävissä myös tulospalkkaukseen, on vaikeasti yhteen sovitettavissa tuomarin valtiosääntöoikeudellisen aseman kanssa, eikä siten sellaisenaan sovellu tuomareiden palkkaukseen.
Riippumattomuuden kannalta merkityksellinen tekijä on myös palkkauksen kilpailukykyisyys ja se, onko palkkausjärjestelmään liitettävissä sellaisia kannustavia piirteitä, jotka eivät ole ristiriidassa aiemmin mainittujen keskeisten periaatteiden kanssa. Edellisten lisäksi palkkausjärjestelmän tulee olla tasa-arvoinen ja läpinäkyvä. Palkkauksen perustuminen yleisiin ja avoimiin kriteereihin tukee riippumattomuutta ja legitimoi järjestelmää. Samasta tai samanarvoisesta työstä tulee maksaa sama palkka, jollei perustetta muuhun ole.
Mittari: Vuoden 2024 EU:n oikeusalan tulostaulussa Suomen osalta on todettu, että yli 83 % kansalaisista katsoo riippumattomuuden olevan erittäin hyvällä tai melko hyvällä tasolla (vuonna 2023: 86 %).
Tuomioistuinlaitoksen toimintaa kehitetään jatkuvasti monin eri tavoin ja näin vastataan alatavoitteeseen 16.6. Kehittää tehokkaita, vastuullisia ja läpinäkyviä instituutioita kaikilla tasoilla.
Tuomioistuinvirasto on edelleen jatkanut keväällä 2022 toteutetussa Työterveyslaitoksen tutkimushankkeessa, jossa selvitettiin tuomioistuinlaitoksen henkilöstön kokemuksia työhyvinvoinnista ja työkyvystä, havaittujen kehittämisehdotusten edistämistä.
Keväällä 2024 toteutettiin vuoden 2023 lopulla aloitettu yksinomaan tuomioistuimille tarkoitettu, tehokkaaseen rekrytointiprosessiin pyrkivä rekrytoinnin Lean-projekti. Projektissa kehitettiin rekrytointiprosessia sekä parannettiin hakijoille suunnattua viestintää hakuprosessista ja valinnasta. Tämän lisäksi vuoden 2024 lopussa aloitettiin suunnittelemaan tuomioistuinlaitokselle suunnattua perehdytyksen kehittämistä, jonka tavoitteena on luoda yhtenäiset perehdytysmateriaalit ja -toiminnot sekä yhteistä koulutusta tuomioistuinten perehdyttäjien tueksi. Perehdytyksen kehittämistä jatketaan vuoden 2025 aikana.
Tuomioistuinvirasto on myös vieraillut tuomioistuinten kansliahenkilöstöpäivillä luennoimassa ja keskustelemassa perehdytyksestä yhdessä tuomioistuinten henkilöstön kanssa. Sekä rekrytointi- että perehdytysprosessien kehittämistoimenpiteet on sidottu myös olennaiseksi osaksi oikeushallinnon Pidetty!-hanketta.
Pidetty!-hankkeessa on jatkettu vuonna 2023 aloitettua yhteistyötä Paragraaffin, Oikotien Contact Forumin, UusioUran ja Yrityskylän kanssa. Yhteistyön tavoitteena on ollut tuoda esille oikeushallinnon ammatteja ja lisätä ymmärrystä hallinnonalan toimijoista sekä oikeusprosessin kulusta. Hankkeessa toteutettiin yhteistyössä HAUS-koulutuskeskuksen ja Laurea ammattikorkeakoulun kanssa Johdatus oikeudenhoitoon -verkkokurssi. Kurssin tavoitteena on kuvata hallinnonalan yhteiskunnallista merkittävyyttä, oikeudenhoidon ketjuja ja esitellä hallinnonalan työn luonnetta ja toimintakulttuuria sekä vahvistaa hallinnonalan työnantajakuvaa.
Valtiokonttorin myöntämällä Kaiku-rahoituksella Pidetty! -hankkeessa järjestettiin hallinnonalan esihenkilöiden mentorointiohjelma ja valmentavan työotteen koulutuskokonaisuus. Lisäksi hankkeessa laadittiin hallinnonalan yhteinen työnantajalupaus ja aloitettiin suunnittelemaan urapolkuja erilaisten kehittymismahdollisuuksien näkyväksi tekemiseksi ja oikeuslaitoksen palveluksessa pysyttämiseksi. Urapolkujen työstämistä jatketaan vuoden 2025 aikana.
Oikeudenmukaiseksi koetulla palkkauksella on merkittävä vaikutus henkilöstön vaihtuvuuteen tuomioistuimissa. Palkkauksen taso ja muodostuminen ovat lopulta merkittävä osa palkkakilpailussa ja työnantajakuvan houkuttavuuden luomisessa. Tuomioistuimien kansliahenkilöstön, erityisesti käräjä- ja lainkäyttösihteereiden, palkkauksen jälkeenjääneisyys on tunnistettu ongelmakohta.
Tuomioistuinlaitoksen palkkauksen kehittämistä on edelleen jatkettu ja sitä pyritään edelleen kehittämään. Tuomioistuinvirasto on järjestänyt henkilöstötilaisuuksia, joissa henkilöstön tietoisuutta palkkausjärjestelmän kehittämistoimista ja tavoitteista on lisätty. Tuomioistuinvirasto toimii neuvotteluviranomaisena kolmen sopimusalan osalta eli haastemiesten, tuomareiden ja lakimiesten sekä Tuomioistuinviraston sopimusaloilla. Lisäksi Tuomioistuinvirasto osallistuu tuomioistuinlaitoksen työnantajaedustajana oikeusministeriön hallinnonalan yleisellä sopimusalalla, jossa neuvotteluviranomaisena toimii oikeusministeriö.
Osaava henkilöstö on tuomioistuinlaitoksen vahvuus. Henkilöstön osaamisen kehittämiseen on edelleen panostettu ja mahdollisuudella kouluttautua ja kehittää osaamista voidaan osaltaan edistää tuomioistuinlaitoksen kilpailukykyä ja houkuttelevuutta työnantajana. Tuomioistuinviraston järjestämä koulutus toteutuu pääosin tuomarinkoulutuslautakunnan vahvistaman koulutussuunnitelman mukaisesti. Tuomioistuimet järjestävät kuitenkin paljon myös omaa koulutusta.
Tuomarinkoulutuslautakunnan järjestämä koulutus painottuu lainkäyttöhenkilöstön osaamisen kehittämiseen. Tämän lisäksi Tuomioistuinvirasto ja viisi tuomioistuinta ovat aloittaneet vuoden kestävän pilotoinnin jatkuvan oppimisen palvelun käytöstä yhteistyössä HAUS Kehittämiskeskus Oy:n kanssa. Tavoitteena on tarjota henkilöstölle koulutusta ja kehittymisen mahdollisuuksia muissa kuin lainkäyttöön liittyvissä teemoissa kuten mm. johtamisen, työhyvinvoinnin ja työsuojelun kehittämisessä sekä henkilöstö- talous- ja yleishallinnossa. Tämän lisäksi Tuomioistuinvirasto on myös itse järjestänyt henkilöstö- ja taloushallinnon asiantuntijoille säännöllisiä webinaareja, verkostotapaamisia ja neuvottelupäivät syksyllä 2024.
Lisäksi Tuomioistuinvirasto on järjestänyt koulutusta esihenkilöille ja työsuojelutoimijoille häirintä- ja maalittamistilanteiden tunnistamiseksi ja käsittelemiseksi. Tuomarin rooli on oikeudenkäynneissä keskeinen. Tuomioistuintyössä tuomarit sekä tuomioistuinten muu henkilökunta käsittelevät arkaluontoisia asioita, jotka saattavat aiheuttaa odottamattomia aggressiivisia reaktioita kuten mm. erilaista häirintää ja maalittamista. Häirinnän ja väkivallan uhan mahdollisuus saattaa aiheuttaa turvattomuuden tunnetta ja haitallista psyykkistä kuormitusta. Vuoden 2025 aikana Tuomioistuinvirastossa valmistellaan sekä virkamiehille että esihenkilöille suunnatut toimintaoppaat erilaisten häirintä ja maalittamistilanteiden hoitamiseksi. Samassa yhteydessä suunnitellaan toimintamallin perehdytys ja tarvittava ohjaus esihenkilöille ja virkamiehille.
Tuomioistuinuralle hakeutuvien kokemuksella ja pätevyydellä sekä osaamisen ylläpitämisellä ja kehittämisellä on merkittävä vaikutus oikeuspalveluiden saatavuuteen, oikeusturvan toteutumiseen ja tuomioistuinuran houkuttelevuuteen. Täydennyskoulutusta tarvitaan merkittävästi nykyistä enemmän ja Tuomioistuinviraston osoittamia resursseja osaamisen kehittämiseen tulee vahvistaa.
Kehittämistyötä on tehty vuoden aikana myös lainkäytön suhteen: hallinto-oikeuksien valtakunnallinen laatuhanke julkaisi vuonna 2024 laadukkaan päätöksen käsikirjan. Laadukas päätös hallintoprosessissa -teos käsittelee laajasti päätösten rakennetta ja kirjoitustapaa sekä kuvaa hallintolainkäytön ja hallinto-oikeuksien toimintaympäristön kehittymistä. Käsikirja jakaantuu yleiseen ja erityiseen osaan. Yleisessä osassa käsitellään muun muassa hallinto-oikeusprosessin erityispiirteitä ja avataan oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain asettamat vaatimukset päätöksen rakenteelle ja laadukkaille perusteluille. Erityisessä osassa annetaan esittelijöille ja tuomareille kirjoitustapasuosituksia maankäyttö- ja rakennusasioita, lastensuojeluasioita ja ulkomaalaisasioita koskevissa päätöksissä.
Mittari koulutusten osalta: Vuonna 2024 toteutui yhteensä 112 koulutuspäivää (2023: 91 päivää, 2022: 145 päivää). Koulutuksiin osallistui 2 927 henkilöä (2023: 2 170 hlöä, 2022: 3 021 hlöä). Koulutuksista saadut palautteet olivat kiitettävällä tasolla. Koulutusten palautteiden keskiarvo oli 4.2 (asteikko 1–5). Tässä on huomioitu pelkästään Tuomioistuinviraston toteuttamat koulutukset. Näiden lisäksi tuomioistuimet järjestävät itse koulutuksia henkilöstölleen. Lisäksi kansainvälisten toimijoiden (mm. EJTN, ERA, SEND, EIPA) järjestämiin koulutuksiin osallistui kaikkiaan 177 henkilöä.
Tuomioistuinviraston yhtenä tulostavoitteena oli vuonna 2024 lapsen aseman edistäminen oikeushallinnossa. Tavoitteeseen pyrittiin tuottamalla lapsille ja nuorille suunnattua verkkosivumateriaalia heitä koskevien asioiden käsittelystä tuomioistuimissa. Nämä verkkosivut julkaistaan keväällä 2025. Lisäksi vuoden 2024 aikana on suunniteltu muuta lapsille ja nuorille suunnattua viestintämateriaalia tukemaan uutta verkkosivuosiota.
Toimilla lapsen aseman edistämiseksi vastataan laajemminkin YK-tavoitteeseen taata kaikille pääsy oikeuspalveluiden pariin.
Alatavoitetta 16.2 lopettaa kaikki lapsiin kohdistuva pahoinpitely, hyväksikäyttö, ihmiskauppa ja kaikki väkivallan muodot sekä lasten kiduttaminen sekä alatavoitetta 16.1. vähentää merkittävästi kaikkia väkivallan muotoja ja niihin liittyviä kuolemantapauksia kaikkialla toteutetaan tuomioistuimissa laadukkaalla lainkäyttötoiminnalla ja koulutuksen kautta.
Ensisijaista on, että rikosprosessi on joutuisa ja että kaikkia väkivallan muotoja vähennetään. Suomessa on myös rikoksen uhrien asemaa tukeva lakisääteinen järjestelmä, jonka perusteella voidaan tiettyjen edellytysten täyttyessä maksaa rikoksen uhreille korvauksia valtion varoista. Rikosvahinkolain mukaan rikoksella luonnolliselle henkilölle tai kuolinpesälle aiheutettu vahinko korvataan valtion varoista siten kuin rikosvahinkolaissa säädetään.
Lokakuusta 2023 lähtien useita alaikäisiin uhreihin kohdistuvia rikoksia on käsitelty tuomioistuimissa kiireellisinä. Vuonna 2024 käräjäoikeudessa seksuaalirikosten sekä henkeen, terveyteen, vapauteen, yksityisyyteen, rauhaan tai kunniaan kohdistuvien rikosten keskimääräinen käsittelyaika alaikäisten kiireellisissä tapauksissa oli 2,0 kuukautta. Vastaavat luvut olivat vuonna 2023: 3,1 kk ja vuonna 2022: 2,8 kk. Alaikäisten kiireelliset tapaukset on käsitelty nopeammin, vaikka samaan aikaan uuden sääntelyn myötä niiden määrä on kasvanut verrattuna aiempiin vuosiin. Luvuista ei saada eroteltua pelkästään alaikäisiä uhreja, sillä säädös rikoksen käsittelyn joutuisuudesta koskee myös alaikäisiä vastaajia silloin, kun syytteessä mainittujen seikkojen vallitessa rikoksesta on säädetty ankarampi rangaistus kuin kuusi kuukautta vankeutta. Alla on esitetty alaikäisten kiireellisten asioiden käsittelyaika sekä vertailuna vastaavien asiaryhmien kaikkien tapausten keskimääräinen käsittelyaika.
Keskimääräiset käsittelyajat ratkaisuvuoden mukaan, sisältää vain asiaratkaisut
Seksuaalirikokset - kiireellisesti käsitelty, nuori
- Vuonna 2022: 2,7 kk
- Vuonna 2023: 1,8 kk
- Vuonna 2024: 2,9 kk
Henkeen, terveyteen, vapauteen, yksityisyyteen, rauhaan tai kunniaan kohdistunut rikos, kiireellisesti käsitelty nuori
- Vuonna 2022: 2,8 kk
- Vuonna 2023: 3,3 kk
- Vuonna 2024: 1,7 kk
Seksuaalirikokset, kaikki asiat
- Vuonna 2022: 8,4 kk
- Vuonna 2023: 8,3 kk
- Vuonna 2024: 6,9 kk
Henkeen, terveyteen, vapauteen, yksityisyyteen, rauhaan tai kunniaan kohdistunut rikos, kaikki asiat
- Vuonna 2022: 7,9 kk
- Vuonna 2023: 8,4 kk
- Vuonna 2024: 8 kk
Alatavoitetta 16.10 taataan julkinen tietojen saanti ja turvataan perusvapaudet kansallisen lainsäädännön ja kansainvälisten sopimusten mukaisesti toteutetaan laadukkaalla lainkäyttötoiminnalla sekä aktiivisella viestinnällä.
Vuonna 2024 alkoi laaja tuomioistuinten viestinnän tuen kehittämishanke, johon Tuomioistuinvirasto sai valtiokonttorilta Kaiku-kehittämisrahaa. Hankkeen tavoitteena on parantaa tuomioistuinten viestinnän tukea ja sitä kautta lisätä niiden työn tunnettuutta ja kehittää työantajamielikuvaa. Hankkeen tuloksena on tarkoitus työstää myös mm. tiedote- ja viestintäsuunnitelmapohjia tuomioistuimille. Hanke jatkuu marraskuuhun 2025.
Syksyllä 2024 järjestettiin ensimmäisen kerran tuomioistuinten avoimet ovet -tapahtuma. Päivä oli ajoitettu samaan aikaan 25.10. järjestettävän euroopanlaajuisen European Justice Day:n kanssa. Yhteensä viisi tuomioistuinta ja Tuomioistuinvirasto avasivat ovensa kyseisenä päivänä ja kutsuivat etenkin lähialueen opiskelijoita vierailulle. Kokemukset päivästä olivat myönteisiä ja joissain vieraili yli sata kiinnostunutta. Päivä on tarkoitus järjestää jatkossa vuosittain.
Mediatuomariverkosto (tuomioistuimet.fi) on perustettu 2016 ja sen tarkoituksena on lisätä tuomioistuinten toiminnan läpinäkyvyyttä. Lisäksi tavoitteena on lisätä yleistä tietämystä tuomioistuinten toiminnasta ja yleisesti oikeuskäytännöistä. Vuonna 2024 mediatuomariverkostossa oli 25 jäsentä. Mediatuomaripäivät järjestettiin marraskuussa Helsingissä. Esiintymis- ja sosiaalisen median koulutuksen lisäksi päiville kutsuttiin mukaan Oikeustoimittajat ry, josta tulikin vierailulle yli 10 median edustajaa. Vuoden aikana julkaistiin mediatuomareiden podcastsarjan toinen kausi (4 jaksoa) ja kaksi mediatuomareiden blogikirjoitusta. Tuomioistuinvirasto ja useat tuomioistuimet viestivät myös sosiaalisessa mediassa (tuomioistuimet.fi) .
Vuoden 2024 aikana valmistauduttiin myös koko tuomioistuinlaitoksessa Intranet-uudistukseen. Koko oikeushallinto siirtyi 2024–2025 aikana uudelle intra-alustalle, joka sai nimekseen Lexa. Tuomioistuinlaitos osallistui oikeushallinnon Lexan perusmallin määrittelyyn ja tuomioistuinlaitoksen sektorin Lexan tekninen määrittelytyö alkoi pitkän valmistautumisjakson jälkeen marraskuussa 2024. Sektorin Lexan lisäksi tuomioistuimille rakennetaan 34 omaa Lexaa. Kaikki 35 uutta intraa eli Lexaa julkistetaan touko-syyskuussa 2025.
Henkilötietojen huolellisen käsittelyn merkitys osana tuomioistuintoiminnan vastuullista avoimuutta ja luottamuksen vaalimista on kasvanut entisestään. Koko toimintaympäristön laajempi muutos korostaa entistä tarkempaa varmistumista tietosuoja- ja tietoturvan toteutumisesta eri käsittelytoimissa ja -ympäristöissä. Tuomioistuintoiminnan näkökulmasta tietosuojan tuoma luottamus turvaa erityisesti oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin sekä oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin.
Tuomioistuinlaitoksen henkilökuntaa on koulutettu aktiivisesti tietosuoja-asioista myös vuonna 2024. Julkisuuslakien ja tietosuojasäännösten välistä suhdetta koulutetaan säännöllisesti omana koulutuksenaan, mutta aihealuetta käydään suppeammin lähes jokaisen koulutuksen yhteydessä, erityisesti tietopyyntöjen toteuttamiseen liittyen. Tuomioistuimille on myös rakennettu laaja eOppiva -koulutustila ”Tietosuojaa tuomioistuimille”, joka julkaistiin myös ruotsinkielisenä vuoden 2024 aika. Koulutustilan tavoitteena on varmistaa henkilökunnan tietosuojaosaaminen päivittäisten työtehtävien yhteydessä sekä tukea, helpottaa ja nopeuttaa oman työn tekemistä, kun työhön liittyy henkilötietojen käsittelyä ja tietosuojakysymyksiä.
Tuomioistuinvirasto vastaa monelta osin tuomioistuinten sähköisistä työkaluista ja on osaltaan sitoutunut siihen, että digitaalisissa kehittämishankkeissa toteutetaan tietosuojan vaikutustenarviointi, ennen kuin henkilötietoja ryhdytään käsittelemään. Tuomioistuinvirasto laati vuoden 2024 aikana 9 tietosuojan vaikutustenarviointia tuomioistuinten toimintaan liittyvien tietojärjestelmähankkeiden yhteydessä, joista 6 liittyi käsittelytoimiin tuomioistuinten lainkäyttötehtävissä. Yksi vaikutustenarvioinnin kohteena oleva asia oli myös Oikeus.fi verkkosivun uudistus, jolla on suuri merkitys myös tuomioistuinten toiminnan avoimuuden toteuttamisessa (tuomioistuimia koskeva kokonaisuus on 11.12.2024 lähtien osoitteessa tuomioistuimet.fi).
Apulaisoikeuskansleri on selvittänyt omana aloitteenaan (edilex.fi) asiakirjojen julkisuutta koskevien muutoksenhakuasioiden käsittelyaikoja hallinto-oikeuksissa. Vuoden 2024 alussa hallinto-oikeuksilta saatujen tietojen mukaan käsittelyajat julkisuuslain mukaisissa asioissa olivat pääsääntöisesti lyhentyneet aiempien vuosien tilanteeseen nähden.
Tuomioistuinvirasto on ollut mukana oikeusministeriön asettamassa yhteistyöryhmässä, jonka tehtävänä on mm. koota yhteen hallinnonalan ja sektoreiden tiedolla johtamisen strategisia kehitystarpeita, lisätä tiedolla johtamiseen liittyvää ymmärrystä, arvioida tekoälyn ja pilvisiirtymän avaamia mahdollisuuksia tiedolla johtamisessa ja tietojen tehokkaammassa hyödyntämisessä ja pyrkiä vahvistamaan ymmärrystä laadukkaalla tiedolla johtamisella saavutettavista hyödyistä.
Yleisten tuomioistuinten ja syyttäjälaitoksen sekä hallinto- ja erityistuomioistuimissa käytössä olevien asiankäsittelyjärjestelmien (AIPA ja HAIPA) tiedonhallinnan, toiminallisuuksien ja työmenetelmien kehittäminen jatkui vuonna 2024. Asioiden käsittely sähköisesti tuo hyötyä sekä asiakkaille että viranomaisille ja sitä, samoin kuin muitakin käytönaikaisten kokemusten perusteella havaittuja kehitystarpeita pyritään edistämään.
Käräjä- ja hovioikeuksissa otettiin kesällä 2024 käyttöön AIPA-raportointitoiminnallisuudet, joiden myötä tiedolla johtaminen ja mm. asioiden käsittelyn seuranta helpottuvat. Lisäksi uuden raportoinnin myötä tuomioistuimilla on aiempaa paremmat mahdollisuudet luovuttaa tiedotusvälineille ja muille kiinnostuneille tietoja tuomioistuimissa käsiteltävistä asioista. Oikeusministeriön hallinnonalalla toimiva HILDA-kehitysryhmä jatkoi hallinnollisten asioiden asianhallintajärjestelmä HILDAn kehittämistä hallinnonalan toimijoiden yhteisten tarpeiden tavoitteiden mukaisesti. Tuomioistuinten hallinnollisten asioiden HILDA-järjestelmää ohjaavan tehtäväluokituksen sekä tiedonohjaussuunnitelmien päivittäminen aloitettiin ja niiden avulle pyritään selkeyttämään yhteisiä hallinnollisia prosesseja ja toimintatapoja. Tuomioistuinten kanssa verkostoitumista ja yhteistyötä jatkettiin, jotta mm. asioita, kuten arkistointi, asianhallinta, yhteinen tekeminen, voidaan edistää ja jakaa osaamista. Laajemmin tuomioistuinlaitoksen sidosryhmätyössä pyritään matalan kynnyksen tiedonvaihtoon eri oikeudenhoidon toimijoiden kesken. Sidosryhmätyön tavoitteena on välittää tuomioistuinlaitoksesta ja sen sidosryhmistä ajantasaista tietoa kansalaisyhteiskunnan tarpeisiin.
Mittarit: Tuomioistuinvirasto.fi -sivustolla oli vuonna 2024 käyntejä 26 113 (vuonna 2023: 17 086; vuonna 2022: 11 745). Oikeus.fi-sivustolla käyntejä oli vuonna 2024 2,3 miljoonaa (vuonna 2023 yli 2,1 miljoonaa).
YK-tavoite 5: Sukupuolten tasa-arvo
Tuomioistuinlaitos on yksi yhteiskunnan peruspilareista, ja koko tuomioistuinlaitoksen täytyy toimia tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden puolesta. Toiminnan lähtökohtana on, että tasa-arvo ja yhdenvertaisuus toteutuu kaikissa toiminnoissa ja palveluissa sekä sisäisessä toiminnassa. Niiden toteutumista kehitetään, seurataan ja arvioidaan sekä toimitaan asioiden edistämiseksi tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti.
Työantajan roolissa tuomioistuinlaitos vaikuttaa alatavoitteen 5.5. Taata naisille täysivaltainen ja tehokas osallistuminen sekä yhtäläiset johtamismahdollisuudet kaikilla päätöksenteon tasoilla politiikassa, taloudessa ja julkisessa elämässä toteutumiseen.
Tuomioistuinlaitoksessa sukupuolijakauma on binäärisesti tilastoitu. Koko tuomioistuinlaitoksen osalta naisten osuus henkilöstä vuoden 2024 lopussa oli 72 %, osuus on sama kuin vuotta aikaisemmin (2023: 72 %). Tuomareiden tasa-arvolain tarkoittama sukupuolijakauma vuonna 2024 oli: naisia 62 %, miehiä 38 %. Vertailuvuonna 2023 sukupuolijakauma oli sama.
Vuonna 2024 tuomarinvalintalautakunta teki esityksen 183 tuomarin virasta, joista neljä koski päällikkötuomarin virkaa. Virkanimityksiä (päällikkötuomarit mukaan lukien) tehtäessä perusteena ovat virkojen kelpoisuusehdot ja hakijoiden ansiovertailu suoritetaan niiden pohjalta. Tuomarinvalintalautakunnan käsittelemiin tuomarin virkoihin on vuonna 2024 ollut yhteensä 1 479 hakijaa. Heistä naisia on ollut 65 % (966 kpl) ja miehiä 35 % (513 kpl). Kaikista nimitettäväksi esitetyistä naisia on ollut 70 % (129 kpl) ja miehiä 30 % (54 kpl). Naisten osuus esitetyistä on noussut kuusi prosenttiyksikköä vuoteen 2023 verrattuna.
Mittari: Vuonna 2024 korkeimmissa oikeuksissa päällikkötuomareista molemmat olivat miehiä (n=2). Myös hovioikeuksissa kaikki päällikkötuomarit olivat miehiä (n=5). Käräjäoikeuksissa päällikkötuomareista naisia oli 6, miehiä 14 (n= 20). Hallinto-oikeuksissa päällikkötuomareista naisia oli 5, miehiä 1 (n=6). Erityistuomioistuinten päällikkötuomareista naisia yksi ja miehiä kaksi (n=3). Vertailuvuonna 2023 korkeimmissa oikeuksissa päällikkötuomareista vastaavasti molemmat olivat miehiä, samoin hovioikeuksissa kaikki päällikkötuomarit olivat miehiä. Käräjäoikeuksissa päällikkötuomareista naisia oli 6 ja miehiä 14. Hallinto-oikeuksissa päällikkötuomareista naisia oli 4, miehiä 2 (n=6). Erityistuomioistuinten päällikkötuomareista naisia yksi ja miehiä kaksi (n=3). Vuonna 2024 avoinna oli 4 päällikkövirkaa. Päällikkötuomareiden virkojen viranhakijoita on kertomusvuonna ollut yhteensä 15, joista 6 oli naisia. Päällikkötuomareiden virkoihin nimitettiin kaksi miestä ja kaksi naista. Tuomioistuinviraston keväällä 2024 nimitetyn johtokunnan sukupuolijakauma on miehiä: 62,5 % ja naisia: 37,5 %.
YK-tavoite 10: Eriarvoisuuden vähentäminen
Tuomioistuinlaitos edistää yhdenvertaisuuden toteutumista, erityisesti alatavoitetta 10.3. Taata yhtäläiset mahdollisuudet ja vähentää eriarvoista kohtelua muun muassa poistamalla syrjinnän mahdollistavat lait, politiikat ja käytännöt sekä edistämällä asianmukaista lainsäädäntöä, politiikkoja ja toimenpiteitä.
Tuomioistuinviraston sekä henkilöstöpoliittinen että toiminnallinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma laadittiin vuonna 2024 . Tätä varten henkilöstölle tehtiin kysely tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisesta. Tavoitteena on tarkastella ja arvioida yhdenvertaisuuden toteutumista viraston toiminnassa ja edistää konkreettisin toimenpitein yhdenvertaisuutta. Alkuvuonna 2025 kootaan tukimateriaalia tuomioistuimille yhdenvertaisuussuunnitelmatyöhön. Jokainen tuomioistuin laatii omat suunnitelmansa.
Digitaalisten palvelujen saavutettavuus ja toimitilojen esteettömyys ovat osa yhdenvertaisuutta. Tuomioistuimessa asioivan henkilön asiointia helpottaa, kun verkkosivuilla on asianmukaisesti saavutettavuusseloste ja tiedot toimitilojen esteettömyydestä.
Tuomioistuimissa on kiinnitetty huomiota myös siihen, että verkkosivuilla on tietoa toimitilojen saavutettavuudesta ja esteettömyydestä.
Tuomioistuinlaitoksen työntekijät ovat osallistuneet oikeusministeriön järjestämään verkkokoulutukseen asiakkaiden yhdenvertaisesta kohtaamisesta. Koulutuksessa on pohdittu, miten tuomioistuimet parhaalla mahdollisella tavalla ovat esteettömiä ja saavutettavia ja tasa-arvoisia. Tuomioistuinvirastossa on järjestetty myös tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskoulutusta mm. tammikuussa 2024 webinaari: Sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus - Miksi ja miten?
Yhdenvertaisuuteen kuuluu vahvasti kielellisten oikeuksien toteutuminen. Tuomioistuimissa tapahtuvaa tulkkausta pohtineen työryhmän muistio valmistui maaliskuussa 2024. Työryhmä keskusteli työskentelynsä yhteydessä esiin tulleista tuomioistuintulkkauksen haasteista, teki niistä johtopäätökset ja laati suosituksia käytänteiden yhtenäistämiseksi ja kehittämiseksi. Tuomioistuimissa tapahtuvan tulkkauksen laadun parantamista pidetään ensiarvoisen tärkeänä, kysymyksessä on yksi oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja yksilön oikeusturvan takeista. Tuomioistuimet ovat myös maantieteellisistä syistä eri asemassa tulkkien saatavuuteen liittyen. Tuomioistuimet tarvitsevat lisää ohjeistusta ja koulutusta, toisaalta tulkkien ymmärrystä ja osaamista tuomioistuinlaitoksesta tulee lisätä.
Tuomioistuinvirasto on vuoden aikana ollut toteuttamassa oikeusministeriön yhteistyöhanketta, jonka tarkoitus on tarkastella ja tarjota parhaita käytäntöjä kaksikieliseen tuomioistuinympäristöön ja perustaa kaksikielisiä tuomioistuimia varten verkosto toiminnan jatkamiseksi hankkeen päätyttyä. Hankkeen keskiössä ovat asiakkaat eli oikeudenhoitoa tarvitsevat tai siihen osalliset henkilöt, mutta voimavarojen puitteissa saattaa olla mahdollista sivuta myös organisaation sisäisiä prosesseja ja työntekijöiden kieliympäristöä.
Pohjanmaan käräjäoikeudessa aloitettiin raportointivuonna ruotsin kielen koulutus, jolla on toisaalta tarkoitus madaltaa toisen kotimaisen käyttöä asianosaisten kanssa ja lainkäytössä sekä toisaalta turvata kansalaisten kielellisen oikeuksien toteutumista käytännön tasolla.
Helsingin hallinto-oikeudessa on kiinnitetty huomiota henkilöstön kielitaitoon ja koko kansliahenkilöstö on koulutettu kevään 2024 aikana tuomioistuinsanastoon sekä vähintään ruotsin kielen perustaitojen tasolle.
Turun hovioikeudessa henkilökunnan ruotsin kielen opetus on jatkunut vuosikymmeniä. Myös vuonna 2024 koko henkilökunnalle on ollut tarjolla viikoittaista ruotsin kielen opetusta, jossa pääpaino on suullisen ilmaisun ylläpitämisessä ja kehittämisessä.
Jalanjälki eli toiminnan suorat vaikutukset toimintaympäristöön
Tuomioistuinviraston oikeusministeriön tulossopimuskauden 2024–2027 yhtenä tulostavoitteena on ollut laatia suunnitelma ja asettaa tavoitteet tunnistettujen päästövähennysten toteuttamiseksi. Vuotta 2024 koskevissa Tuomioistuinviraston ja tuomioistuinten välisissä tulosneuvotteluissa asiasta keskusteltiin ja tuomioistuimille kirjattiin tulostavoite vähentää hiilijalanjälkeä erityisesti hankinnoissa ja matkustamisessa. Tulosneuvotteluissa on kiinnitetty huomiota erityisesti matkustamisen ja hankintojen tarkoituksenmukaisuuteen: tuomioistuimet pyrkivät vähentämään matkustusta ja siihen, että matkakustannukset vähenevät edellisen vuoden tasosta. Tehdyistä toimista raportoitiin osana tulosneuvotteluja.
Päästövähennyksiä on vaikea mitata johtuen valtion raportointitietojen kustannusperusteisuudesta: kustannusten nousu tai lasku ei suoraan käänny euroista päästöiksi.
Haastemiesten osalta kilometrien kertymistä ei kuitenkaan voi välttää, vaikka puhelintiedoksiantoja hyödynnetäänkin laajasti. Haastemiesten ajokilometrien kertymiseen vaikuttaa merkittävästi mm. viime vuosien tiedoksiantomäärien kasvu. Haasteiden toimittamistapoihin on kiinnitetty huomiota ja ne pyritään toimittamaan mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti, mikä on myös ympäristön kannalta hyödyllistä. Puhelintiedoksiantojen osuus tiedoksiantojen määrästä on kasvanut viime vuosien aikana (vuonna 2019: 50 %, vuonna 2020: 56 %, vuonna 2021: 58 %, vuonna 2022: 57 %, vuonna 2023: 57 %, vuonna 2024: 61 %).
Yksistään alla kuviossa 4. esitettyjen kilometrikorvausten kasvu ei kerro ajokilometrien lisäyksestä: Valtiovarainministeriö tarkisti vuoden 2024 alusta matkakustannusten korvausten määrää ylöspäin, millä on vaikutusta kuluihin vaikkei matkustus itsessään lisääntyisi. Haastemiesten lisäksi myös asiantuntijajäsenille joudutaan maksamaan matkustussäännön mukaan matkakustannuksia, kun he osallistuvat istuntoihin.
Tuomioistuinviraston matkustussääntöä päivitettiin vuonna 2024 paremmin huomioimaan kestävän kehityksen näkökulmat. Matkustusohjeella pyritään edistämään valtion matkustusstrategian tavoitteita harkitusta, taloudellisesta, turvallisesta ja ympäristövastuullisesta virkamatkustamisesta sekä Tuomioistuinlaitoksen tavoitetta kestävän kehityksen tunnistamisesta ja edistämisestä.
Matkustukseen liittyvät kulut olivat vuonna 2024 yhteensä 923 250 euroa (vuonna 2023: 863 782 euroa ja vuonna 2022: 745 261 euroa).
Kulut eriteltynä kululajeittain:
- Autonvuokraus (alv 24%): 2024: 632 € (2023: 149 €; 2022: 3 659 €)
- Bussi, metro yms. (alv 10%): 2024: 14 819 € (2023: 10 498 € 2022: 12 046 €)
- Hotelliaamiainen (14%): 2024: 26 023 € (2023: 19 667 €; 2022: 15 931 €)
- Hotellimajoitus, muu majoitus (0%): 2024: 23 422 € (2023: 20 033 €; 2022: 19 150 €)
- Hotellimajoitus, muu majoitus (10%): 2024: 456 098 € (2023: 395 327 €; 2022: 339 045 €)
- Junalippu (10%): 2024: 140 936 €( 2023: 82 290 € 2022: 95 779€)
- Laivalippu (0%): 2024: 3 515 €( 2023: 5 233 €; 2022: 2 015 €)
- Laivalippu (10%): 2024: 3 475 € (2023: 2 585 €; 2022: 4 967 €)
- Lentolippu (0%): 2024: 94 948 € (2023: 190 442 € 2022: 12 378 €)
- Lentolippu (10%): 2024: 98 090 € (2023: 77 479 €; 2022: 181 010 €)
- Oman auton korvaus julkisen mukaan: 2024: 14 690 € (2023: 12 805 €; 2022: 8 631 €)
- Poltto- ja voiteluaineet (24%): 2024: 6 169 € (2023: 10 669 €; 2022: 10 159 €)
- Pysäköintikulut (24%): 2024: 5 170 € (2023: 7 376 €; 2022: 6 781 €)
- Siv.palv. matkakustannukset (10%): 2024: 4 432 € (2023: 2 760 €; 2022: 1 883 €)
- Taksi (10%): 2024: 30 832 € (2023: 26 451 €; 2022: 31 827 €)
- Viisumi vuonna 2023: 19 €
Etäyhteyksien käyttö vähentää matkustustarvetta. Useissa virastoissa koulutuksiin osallistumisessa etäyhteyksiä hyödynnetään aktiivisesti, vaikkakin osaan koulutuksista osallistuminen paikan päällä katsotaan tärkeäksi. Lainkäytössä etäyhteyksiä käytetään silloin kuin se on mahdollista ja tarkoituksenmukaista esimerkiksi silloin kun oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimukset eivät edellytä välitöntä kanssakäymistä. Etäistuntojen osalta on kiinnitettävä huomiota siihen, että istuntojen julkisuusperiaate toteutuu.
Käynnissä on hanke henkilötodistelun videotallentamisesta, jonka myötä käräjäoikeudessa vastaanotettavasta suullisesta todistelusta tehdään jatkossa kuva- ja äänitallenne, jota voidaan hyödyntää muutoksenhaussa. Jos asiassa haetaan muutosta, hovioikeus ja korkein oikeus ottavat suullisen todistelun lähtökohtaisesti vastaan tältä tallenteelta, eikä todistajia ja muita oikeudenkäynnissä kuultavia henkilöitä kutsuta esittämään kertomustaan uudelleen. Tallennusratkaisun kehittäminen ja toteutus ajoittui vuodelle 2024 ja valmistuu kokonaisuudessa vuoden 2025 keväällä.
Samaan aikaan käynnissä on lainsäädäntöhanke koskien etäyhteyksien edistämistä oikeudenkäynneissä. Yleisiä tuomioistuimia koskeva lainsäädäntömuutokset ovat tulleet voimaan 1.3.2025. Hankkeessa ehdotetuilla muutoksilla mahdollistetaan tuomarin osallistuminen etäyhteydellä oikeudenkäyntiin. Lisäksi säädetään mahdollisuudesta toimittaa suullinen käsittely kokonaan etäyhteyden välityksellä. Tuomioistuimelle annettaan mahdollisuus määrätä, että asianosaisen oikeus olla läsnä suullisessa käsittelyssä toteutettaisiin etäyhteyden välityksellä. Suullisen todistelun vastaanottamisen edellytyksiä etäyhteyksillä kevennetään.
Esityksessä on arvioitu, että joustavampi etäyhteyksien käyttäminen parantaisi oikeuden saatavuutta ja vähentäisi oikeudenkäynnistä asianosaisille aiheutuvia kustannuksia ja ajanhukkaa. Kun mahdollisuuksia ottaa vastaan etäyhteydellä todistelua lisättäisiin, asianosaisten mahdollisuudet etäosallistua lisääntyisivät. Vastaava hanke liittyen etäyhteyksien käyttöön hallintolainkäytössä on vireillä.
Etäyhteyksien ja sähköisten järjestelmien kehitys ja lisääntyvä käyttö vähentävät mm. matkustuksen tarvetta ja siten siitä aiheutuvia päästöjä, mutta samalla vaikuttavat tuomioistuinlaitoksen hiilijalanjälkeen: asianhallintajärjestelmät toimivat täysin sähköisesti ja asioiden digitalisointi ja sähköinen käsittely vaikuttavat energian ja materiaalin kulutukseen mm. tarvittavien laitehankintojen ja niiden käytön kautta. Olennaista on kiinnittää huomiota myös laitteiden käyttöikään. Tuomioistuinvirastossa järjestettiin vuonna 2024 pienelektroniikan keräys, jossa saattoi tuoda rikkinäiset työvälineet SER-kierrätykseen.
Tuomioistuinlaitoksessa arkistoidaan suuri määrä asiakirjoja vuosittain. Sekä paperisessa, että digitaalisessa arkistoinnissa aiheutuu päästöjä, painotus on vain erilainen. Siinä missä paperisten asiakirjojen päästöt syntyvät pääosin paperin valmistamisesta sekä myöhemmässä vaiheessa fyysisestä säilytyspaikasta ja -olosuhteiden ylläpidosta (kuten ilmankosteus, lämpötila), digitaalisen säilytyksen päästöt syntyvät pääosin digitaalisen infrastruktuurin valmistamisesta, kuten datakeskuksista, palvelimista ja päätelaitteista, sekä niiden käyttämästä sähköstä ja vedestä (viilennystarkoituksiin). Digitaalisten asiakirjojen etuja on, että ne ovat paljon helpommin saavutettavissa ja käytettävissä, kuin paperiset.
Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus on osallistunut massadigitoinnin pilotointiin. Pilotti alkoi vuonna 2024. Muilta osin hankkeen eteneminen odottaa Kansallisarkiston hankkeeseen tarvitseman rahoituksen saamista. Hanke vähentää onnistuessaan matkustamistarvetta Raaseporissa nyt olevaan arkistoon.
Muita käytännön toimia hiilijalanjäljen pienentämiseksi vuonna 2024:- Turun hovioikeuden hiilijalanjälki L&T Ympäristönetti-raportin mukaan oli 0,219 tonnia tammi-heinäkuussa 2024. Kierrätysasteessa oli nousua edellisvuoteen verrattuna ja hyötykäyttöaste on ollut 100 prosenttia.
- Itä-Suomen hallinto-oikeudessa luovutaan toimintakertomuksen painatuksesta ja lähettämisestä. Joulutervehdykset lähetetään pääsääntöisesti sähköisesti. Myös pullotetun veden käyttämisestä luovutaan.
Suuren osan tuomioistuinlaitoksen menoista muodostavat henkilöstökulut. Tuomioistuinlaitoksen toiminta onkin varsin henkilöintensiivistä. Vuodelle 2024 henkilöstöä on lisätty: satsaus on ollut nimenomaan oikeudenhoidon tavoitteisiin liittyvä, henkilöstön lisäyksellä edistetään oikeusturvan alueellista saatavuutta. Samalla resurssilisäyksellä on vaikutusta myös siihen kuinka paljon toimitiloja ja laitteita tarvitaan.
Toimitilamenoihin kohdistui vuoden 2024 tuomioistuinlaitoksen toimintamenoista noin 12 %. Toimitilojen osalta tilojen käyttötarkoitus ja käyttäjä määrittävät sen, minkälaisia tiloja ja niihin liittyviä ratkaisuja tarvitaan. Toimitilojen strategisessa ohjauksessa tulee asianmukaisesti huomioida tuomioistuinten riippumaton asema. Toimitilojen tulee ennen muuta olla sellaisia, että kansalainen ymmärtää asioivansa tuomioistuimessa. Tuomioistuinten toimitilat tulisi suunnitella tuomioistuinten toiminnallisista tarpeista lähtien siten, että pääsy tuomioistuimiin turvataan.
Poriin on rakennettu uusi oikeustalo, joka otetaan käyttöön 1.6.2025. Uuden oikeustalon rakentamisessa on huomioitu elinkaari, ympäristö ja energiatehokkuus monella eri osa-alueella. Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki on laskettu sekä suunnittelu- että rakentamisvaiheessa. Laskelmassa on huomioitu mm. vihreän betonin hyödyntäminen osassa rakenteita. Elinkaaren hiilijalanjälki tullaan päivittämään vastaanottovaiheen laskelmalla. Koko prosessin ytimenä on toiminut kansallinen ympäristöluokitusjärjestelmä: Rakennustiedon ympäristöluokitus, jossa hankkeen osalta tavoitellaan korkeaa, 4 tähden ympäristölaadun luokitustasoa. Toimitilaratkaisussa on mahdollistettu tilojen muuntojoustavuus eli kantavat rakenteet ja talotekniset järjestelmät mahdollistavat sijaintinsa ja mitoituksensa puolesta sisätilojen uudelleenjärjestelyn mahdollisimman joustavasti useammille käyttötarkoituksille. Tilojen yhteiskäyttöisyys edesauttaa lisäksi rakennuksen entistä tila- ja resurssitehokkaampaa käyttöä. Uuden oikeustalossa on toteutettu Oikeushallinnon työympäristö- ja toimitilakonseptin mukaiset esteettömät tilat. Esteettömyyden ja saavutettavuuden osalta noudatettiin uusinta ohjeistusta niin asiakaspalvelu-, istuntosali- kuin työskentelytiloissa. Uusi oikeustalo sijoittuu kaupungin keskustaan ja julkisen liikenteen kulkureittien varteen ja on siten helposti saavutettavissa julkisen liikenteen kautta (linja-autot). Lisäksi tontille rakennetaan esteettömät pysäköintipaikat.
Tuomioistuinlaitoksen toimistotilatehokkuus oli vuonna 2024 19,6 m2/htv (2023: 21,1 m2/htv; 2022: 22,4 m2/htv). Valtion toimitilastrategian mukaisesti tuomioistuinlaitoksen toimistotilojen tilatehokkuutta tarkastellaan kaikissa käynnistyvissä toimitilahankkeissa pyrkimyksenä saavuttaa hallinnonalan keskimääräinen tavoite 10–13 m2/htv. Lukuun päästään yhdistämällä monitilaympäristö tarpeelliseen määrään yksilötyöhuoneita. Omista kokoustiloista luopuminen ja niiden siirtäminen yhteiskäyttöisiin kokouskeskuksiin vähentää myös toimistotilatehokkuuslukua.
Tilaratkaisuissa käytetään valtion toimitilastrategian linjausten lisäksi myös hallinnonalakohtaista työympäristökonseptia ja sen liitteitä. Lisäksi huomioidaan Tuomioistuinviraston johtokunnan linjaukset tuomioistuinten toimitilaratkaisuiden riippumattomuudesta ja toimitilojen erillisyydestä muihin toimijoihin nähden. Oikeusministeriön hallinnonalan työympäristökonseptin mukaisesti tuomioistuinlaitos on sitoutunut terveellisiin, turvallisiin ja toimiviin tiloihin. Edellä mainitut seikat ovat konseptin yleisten linjausten vahvoja reunaehtoja ja ne ovat samalla oikeushallinnon toimistotilojen kehittämisen pääperiaatteita.
Kuvaus raportin laadintatavasta
Tuomioistuinlaitos on vuodesta 2021 julkaissut toiminnastaan vastuullisuusraportin Valtiokonttorin ohjeen mukaisesti. Raportissa tarkastellaan tuomioistuinlaitoksen kirjanpitoyksikköä (KPY 155). Käsillä olevan raportin työstämisestä on vastannut tuomioistuinlaitoksen kestävän kehityksen verkosto. Raportin sisältöön tietoja on koottu myös Tuomioistuinviraston eri osastoilta.
Tuomioistuimille ja tuomioistuinlaitoksen pääsopijajärjestöille on varattu tilaisuus antaa oma lausuntonsa vastuullisuusraportin luonnoksesta aikavälillä 2.4.-22.4.2025. Raportti on käsitelty myös tuomioistuinlaitoksen YT-neuvostossa 20.5.2025. Kommentit ja lausuntopalaute on huomioitu lopullisessa raportissa mahdollisimman kattavasti. Raportissa yksittäisiä tuomioistuimia koskevat esimerkit ja nostot on tehty tuomioistuimien tulosneuvotteluista koottujen tietojen ja esimerkkien pohjalta sekä tuomioistuimilta saadun lausuntopalautteen perusteella.
Raportoinnin etenemisestä kerrottiin Tuomioistuinviraston johtoryhmälle säännöllisesti. Johtoryhmä ja ylijohtaja ovat voineet ohjata työryhmän työskentelyä.
Tuomioistuinviraston johtokunta hyväksyi raportin 21.5.2025.
Julkaistu 10.6.2025