2. Tuomioistuinlaitoksen organisaatio

Tuomioistuinten laadukas ja tehokas toiminta on edellytys perus- ja ihmisoikeusvaatimusten mukaisen oikeusturvan toteutumiselle sekä oikeusvarmuudelle, jota vaaditaan niin talouselämässä kuin kansalaisten keskinäisten suhteiden järjestämisessä. Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden säilyttäminen sekä ristiriitojen selvittäminen tasapuolisin menettelyin ennalta asetettujen yleisten sääntöjen pohjalta edellyttävät hyvin toimivaa oikeusjärjestelmää. Riippumattoman tuomioistuinlaitoksen tulee turvata, että jokainen voi yhteiskunnassa luottaa oikeuksiensa toteutumiseen.

Tuomioistuinlaitokseen kuuluvat tuomioistuimet, Tuomioistuinvirasto sekä riippumattomat tuomarinvalinta- ja tuomarinkoulutuslautakunnat. Tuomioistuimet jaotellaan yleisiin tuomioistuimiin, hallintotuomioistuimiin ja erityistuomioistuimiin. Yleisiä tuomioistuimia ovat käräjäoikeudet ja hovioikeudet sekä ylimpänä oikeusasteena korkein oikeus. Hallintotuomioistuimia ovat alueelliset hallinto-oikeudet ja Ahvenanmaan hallintotuomioistuin sekä ylimpänä oikeusasteena korkein hallinto-oikeus. Erityistuomioistuimia ovat markkinaoikeus, työtuomioistuin ja vakuutusoikeus.

Yleisissä tuomioistuimissa käsitellään ja ratkaistaan rikosoikeudellista vastuuta koskevat syyteasiat sekä yksityisoikeudellisia oikeussuhteita koskevat riita-asiat ja hakemusasiat. Yleiset tuomioistuimet huolehtivat osaltaan rikosvastuun toteuttamisesta kaikilla yksityisen ja yhteiskunnallisen toiminnan aloilla. Ne vastaavat myös oikeussuojan antamisesta yksityishenkilöille, yrityksille ja muille yhteisöille niiden keskinäisissä suhteissa sekä myös suhteissa julkisyhteisöihin silloin, kun kysymys ei ole hallintoasioista.

Hallintotuomioistuimilta haetaan muutosta viranomaisten eri hallinnonaloilla ja -tasoilla tekemiin ratkaisuihin. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut, mutta myös muiden hallintotuomioistuinten ratkaisut ohjaavat koko julkisen vallankäytön lainmukaisuutta ja oikeusturvan toteutumista. Ratkaisuilla ja käsittelyajoilla on myös vaikutuksia yhteiskunnan toimintaan ja kilpailukykyyn. Niin yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta on tärkeää turvata asioiden joutuisa käsittely ja päätösten oikeusvarmuus.

Markkinaoikeus on erityistuomioistuin, joka käsittelee kilpailu- ja valvonta-asioita, hankinta-asioita, teollis- ja tekijänoikeudellisia asioita sekä markkinaoikeudellisia asioita. Työtuomioistuimen tehtävänä on käsitellä ja ratkaista erityistuomioistuimena työehto- ja virkaehtosopimuksia koskevat riita-asiat samoin kuin työehto- ja virkaehtosopimuslakeihin perustuvat, oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetussa laissa tarkemmin määritellyt riita-asiat. Vakuutusoikeus toimii toimeentuloturva-asioiden erityistuomioistuimena sille lain nojalla kuuluvissa asioissa.

Tuomioistuinvirasto aloitti toimintansa 1.1.2020. Viraston tehtävänä on huolehtia siitä, että tuomioistuimet kykenevät käyttämään tuomiovaltaa laadukkaasti ja että tuomioistuinten hallinto on tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti järjestetty. Tuomioistuinlaitokseen kuuluvia itsenäisiä lautakuntia ovat tuomarinvalintalautakunta sekä tuomarinkoulutuslautakunta. Riippumaton tuomarinvalintalautakunta valmistelee ja tekee vakinaisten tuomareiden virkaan nimittämisestä perustellun esityksen valtioneuvostolle tasavallan presidentille esittelemistä varten. Riippumattoman tuomarinkoulutuslautakunnan tehtävänä on tuomioistuinten lainkäyttöhenkilökunnan koulutuksen suunnittelu ja koordinointi tuomioistuinharjoittelusta täydennyskoulutukseen yhteistyössä Tuomioistuinviraston ja tuomioistuinten kanssa.

Tuomioistuinlaitoksen henkilöstömäärä tilinpäätöksen mukaan vuoden 2021 lopussa oli 3 490 henkilötyövuotta (vuoden 2020 lopussa 3 431 htv:ta). Tuomioistuinten sijainti- ja istuntopaikoista säädetään valtioneuvoston tai oikeusministeriön asetuksella. Tuomioistuinvirasto vastaa tuomioistuinten toimitilajärjestelyistä siltä osin, kuin sitä koskeva päätösvalta ei kuulu oikeusministeriölle. Tuomioistuinvirasto on järjestänyt toimitilat siten kuin ne on lainsäädännössä määritelty. Tuomioistuimen koko lainkäyttöhenkilöstö sijaitsee samalla paikkakunnalla (pois lukien erilliset kansliat), jotta työmäärä voidaan jakaa toiminnan tehokkuuden kannalta tarkoituksenmukaisesti.

Vastuullisuusraportti laaditaan nyt ensimmäistä kertaa koko tuomioistuinlaitoksen (KPY 155) toiminnasta koskien vuotta 2021. Jatkossa vastuullisuusraportointia tullaan tekemään vuosittain Valtiokonttorin ohjeistuksen mukaisesti.