3.1.    Oikeuspalveluiden saatavuus

Alatavoitteen 16.3. mukaisesti edistetään oikeusturvaa kansallisilla ja kansainvälisillä tasoilla sekä varmistetaan kaikille yhtäläinen pääsy oikeuspalveluiden piiriin. Tuomioistuinten laadukkaat prosessit ja ratkaisut edistävät tavoitetta. Tuomioistuinten hyvä ja tehokas toiminta on edellytys perus- ja ihmisoikeusvaatimusten mukaisen oikeusturvan toteutumiselle sekä oikeusvarmuudelle, jota vaaditaan niin talouselämässä kuin kansalaisten keskinäisten suhteiden järjestämisessä.

Tuomioistuinvirasto osallistuu useaan kansainväliseen organisaation tai verkoston toimintaan ja myös koordinoi vastauksia Euroopan Komission Oikeusvaltiokertomukseen, Euroopan neuvoston oikeuslaitoksen kehittämiskomitean (CEPEJ) oikeudenhoidon tilaa koskevaan kyselyyn ja Euroopan unionin oikeusalan tulostauluun. Tässä yhteistyössä ja raporteissa esiin nousevat kehittämiskohteet tuodaan keskusteluun Tuomioistuinvirastossa, samoin kuin näissä yhteyksissä käydyt keskustelut, joista saattaisi kummuta kehitysprojekteja.

Euroopan komission vuosittain julkaisema EU:n oikeusalan tulostaulu on vertaileva yleiskatsaus EU:n jäsenvaltioiden oikeuslaitosten toimivuudesta, laadusta ja riippumattomuudesta. Vuoden 2021 tulostaulussa Suomen osalta on todettu, että yli 80 % kansalaisista katsoo riippumattomuuden olevan erittäin hyvällä tai melko hyvällä tasolla. Erityisen hienoa on, että kansalaisten luottamus oikeuslaitoksen riippumattomuuteen kasvaa vuosi vuodelta. EU:n alueella luku vaihtelee noin 20–80 prosentin välillä. Suomi on saavuttanut Itävallan jälkeen toiseksi parhaan lukeman.

Niin yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta on tärkeää turvata asioiden joutuisa käsittely ja päätösten oikeusvarmuus. Joutuisuusvaatimus on ollut esillä yhteiskunnallisessa keskustelussa ja siihen on kiinnitetty huomiota monessa yhteydessä. Tuomioistuinviraston tehtävä on taata mahdollisimman hyvät toimintaedellytykset resurssien, osaamisen kehittämisen ja tukitoimien suhteen. Tuomioistuinlaitoksen riittävän resursoinnin lisäksi on tärkeää, että resurssien jako tuomioistuinlaitoksen sisällä tapahtuu oikeudenmukaisesti kunkin tuomioistuimen työmäärään nähden. Tämä tehtävä kuuluu Tuomioistuinvirastolle.

Tuomioistuinten toiminnan vaikuttavuuden kannalta oikeusturvan ajallisella saatavuudella on suuri merkitys. Oikeudellisiin ongelmiin tulee saada ratkaisu kohtuullisessa ajassa. Pitkät viiveet voivat johtaa siihen, että ratkaisun oikeusturvavaikuttavuus heikkenee. Ajan kuluminen voi johtaa siihen, että ratkaisulla ei välttämättä ole oikeudellista asemaa käytännössä korjaavaa vaikutusta. Tuomioistuinlaitoksen vaikuttavuutta heikentää pitkät käsittelyviiveet. Tuomioistuinvirasto on pyrkinyt huolehtimaan, että oikeusturvan ajallinen saatavuus tuomioistuinlaitoksessa toteutuu eri alueilla ja käsittelyajat ovat linjassa eri alueiden välillä. Käsittelyaikojen kehitystä seurataan tulosneuvottelujen yhteydessä.

Tuomioistuinvirasto seuraa oikeudenkäyntien viivästymistä koskevaa oikeuskäytäntöä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) käsiteltäväksi päätyvät viivästyksiä koskevat asiat eivät suoraan indikoi viivästyneiden asioiden lukumääriä, sillä EIT ei ota tutkittavaksi tapauksia, joissa oikeudenkäynnin ylipitkä kesto on kansallisella tasolla asianmukaisesti hyvitetty tai joissa asianosainen on jättänyt käyttämättä mahdollisuuden sellaisen hyvityksen saamiseen. Viivästymisten hyvittämistä koskevan kansallisen lainsäädännön voimaantulon jälkeen EIT on antanut Suomelle vain muutamia viivästymistä koskevia ratkaisuja. Yhdessäkään vuonna 2021 lopullisesti ratkaistussa tapauksessa ei todettu oikeudenkäynnin pituutta koskevaa loukkausta.

Oikeusturvan ajalliseen saatavuuteen voidaan vaikuttaa muun muassa resurssien alueellisella kohdentamisella. Resurssien kohdentamisesta sovitaan tulosneuvotteluissa, mutta tarvittaessa lisäresursseja voidaan myöntää myös vuoden aikana tuomioistuinlaitokselle myönnettyjen määrärahojen puitteissa. Tuomioistuinviraston johtokunta on 10.11.2021 asettanut tuomioistuinten taloudellisten mittareiden kehittämistä käsittelevän työryhmän. Työryhmän tehtävänä on tehdä ehdotukset taloudellisista mittareista, joita käytetään jaettaessa määrärahoja käräjä-, hovi- ja hallinto-oikeuksille, näiden tuomioistuimien tulosohjauksessa ja niiden toiminnan tuloksellisuutta arvioitaessa.

Mittari:

Joutuisuuden osalta asianosaiset voivat vaatia hyvitystä, mikäli asian käsittely on pitkittynyt. Vuonna 2021 viivästyshyvitettyjen asioiden määrä oli 28 (2020: 28, 2019: 43). Vuosittain käsiteltävien asioiden määrään nähden hyvityksiä ei ole kohtuuttoman paljon. Rikosasioissa prosessin kohtuuton kesto hyvitetään rikoksesta tuomitulle ensisijaisesti lieventämällä rangaistusta eikä pelkästään rangaistuksessa hyvitettyjen viivästysten sisältämien rikostuomioiden määristä ole saatavissa tilastotietoa. Yksin viivästyshyvitysten määrää ja syitä tarkastelemalla ei kuitenkaan voida saada kokonaiskuvaa asioiden käsittelyn joutuisuudesta. Viivästyshyvitystä tuomitaan maksettavaksi kaikkein pisimpään vireillä olleissa harvoissa jutuissa. Tärkeämpää on kiinnittää huomiota käsittelyaikojen pidentymiseen lähes kaikissa asiaryhmissä. Kohtuullista käsittelyaikaa ei ole määritelty missään. Voidaan kuitenkin jo sanoa, että käsittelyajat ovat nykyisellään liian pitkät ja uhkaavat pidentyä entisestään. Tähän on vaikuttanut pitkään jatkunut tuomioistuinlaitoksen perusrahoituksen niukkuus. Liian pitkät käsittelyajat ovat johtaneet siihen, että joutuisuusvaatimus ei kaikilta osin toteudu ja oikeusturvan saatavuus on vaarantunut.

Tulostavoitteina on, että oikeusturvan ajallinen saatavuus toteutuu yhdenvertaisesti eri alueilla ja että yksittäisen tuomioistuimen keskimääräinen käsittelyaika ylittää enintään 3 kuukaudella oikeudellisen linjan keskiarvon. Näiden tavoitteiden sekä käsittelyaikojen toteumista raportoidaan Tuomioistuinlaitoksen toimintakertomuksessa .