3.2.    Tuomioistuinten riippumattomuus ja korruption ehkäisy

Kansainvälisen Transparency Internationalin vuosittain julkaiseman korruptioindeksin (Corruption Perceptions Index) mukaan Suomi on maailman vähiten korruptoitunut maa. Saman suuntaisia tuloksia antavat myös EU:n oikeusvaltiokertomus EUR-Lex - 52021SC0711 - EN - EUR-Lex (europa.eu) sekä World Justice Projectin oikeusvaltiota mittaava indeksi: WJP Rule of Law Index (worldjusticeproject.org) . Riippumaton tuomioistuinlaitos toteuttaa toiminnallaan alatavoitetta 16.5 Vähentää merkittävästi korruptiota ja lahjontaa kaikissa muodoissaan. Tuomioistuinten asema on Suomen perustuslaissa määritelty. Tuomareiden asemasta ja riippumattomuudesta säädetään lailla ja virassapysymisoikeudesta perustuslain tasoisesti.

Euroopan neuvoston korruptionvastainen toimielin GRECO (Group of States against Corruption) on tehnyt maatarkastuksia Suomeen. Vuonna 2013 tarkastuksen aiheena oli syyttäjien, tuomareiden ja kansanedustajien toimintaan liittyvät korruptioriskit. GRECO julkaisee arviointiraportit kokonaisuudessaan verkkosivuillaan englanniksi: Finland - Finlande (coe.int) .

Tuomioistuinviraston perustaminen on vastannut pohjoismaista ja laajemminkin eurooppalaista keskushallinnon kehittämissuuntausta. Viraston perustamisen tavoitteena oli järjestää tuomioistuinten keskushallinto tavalla, joka korostaa tuomioistuinten rakenteellisesti riippumatonta asemaa erillään poliittisesti johdetusta oikeusministeriöstä. Lisäksi Tuomioistuinviraston perustamisen tavoitteena oli edistää tuomioistuinten hallintotehtävien tehokasta ja tuloksellista hoitamista sekä vahvistaa näin tuomioistuinten lainkäyttötoiminnan korkeaa laatua ja oikeusvarmuutta. Tuomioistuinvirasto on itsenäinen virasto, jonka ylintä päätäntävaltaa käyttää johtokunta, jonka kahdeksasta jäsenestä kuusi on tuomareita. Tuomioistuinviraston tehtävä on auttaa tuomioistuimia toimimaan laadukkaasti ja tuloksellisesti kunnioittaen tuomioistuinten ja tuomareiden riippumattomuutta.

Tuomareiden riippumattomuus on yksi perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen tae. Se ylläpitää myös luottamusta oikeuslaitosta kohtaan. Tuomarilla on riippumattomuuden turvaamiseksi perustuslaissa ja laissa säädetty virassapysymisoikeus.

Vakinaisen tuomarin nimittää Suomen perustuslain mukaisesti tasavallan presidentti valtioneuvoston ratkaisuehdotuksesta. Muiden kuin korkeimpien oikeuksien tuomarin virkojen täyttämistä varten on perustettu riippumaton tuomarinvalintalautakunta. Tuomareiden nimittämisestä annetun lain tavoitteena on, että tuomareiksi nimitettäisiin henkilöitä, joilla on monipuolinen kokemus erilaisista lakimiestehtävistä. Tuomioistuinlain mukaan tuomariksi voidaan nimittää oikeustieteen muun ylemmän korkeakoulututkinnon kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterintutkinnon suorittanut oikeamielinen Suomen kansalainen, joka aikaisemmalla toiminnallaan tuomioistuimessa tai muussa tehtävässä on osoittanut, että hänellä on täytettävänä olevan viran menestyksellisen hoitamisen edellyttämä perehtyneisyys viran tehtäväalaan sekä tarvittavat henkilökohtaiset ominaisuudet. Tämän vuoksi on toivottavaa, että tuomariksi nimitettävä olisi ennen nimitystään hankkinut kokemusta paitsi tuomioistuintyöskentelystä myös muista lakimiesammateista ja yleisemminkin yhteiskunnallisesta toiminnasta.

Vakinainen tuomarin virka ja määräajaksi täytettävä päällikkötuomarin virka on ennen sen täyttämistä julistettava haettavaksi. Päättäessään tuomarin viran haettavaksi julistamisesta tuomioistuimen on ilmoitettava, edellytetäänkö virkaan nimitettävältä erityistä kielitaitoa tai muuta erityisosaamista. Haettavana olevat vakituiset tuomarinvirat löytyvät aina Valtiolle.fi -rekrytointijärjestelmästä ja oikeushallinnon oikeus.fi-kotisivuilta.

Vakinaisen tuomarin virkaan ja eräisiin määräaikaisiin tuomarin virkasuhteisiin nimitettäväksi esitettävät ovat velvollisia ilmoittamaan sidonnaisuutensa. Myös virkasuhteen aikana tapahtuneet muutokset on ilmoitettava. Lisäksi ilmoitus on annettava tuomioistuimen tai oikeusministeriön sitä pyytäessä. Ilmoitusvelvollisia ovat myös tuomioistuinten asiantuntijajäsenet, yleisten tuomioistuinten sotilasjäsenet, vakuutusoikeuden lääkärijäsenet ja asiantuntijalääkärit sekä käräjäoikeuden lautamiehet. Sidonnaisuusilmoituksen sisällöstä säädetään valtion virkamieslaissa. Sidonnaisuuksia koskeva tiedot merkitään Tuomareiden sidonnaisuus- ja sivutoimirekisteriin (SiSi), josta julkiset tiedot ovat jokaisen saatavilla yleisessä tietoverkossa. Tietojen merkitsemisestä rekisteriin säädetään tuomareiden sidonnaisuus- ja sivutoimirekisteristä annetussa laissa.

Myös riittävä palkkaus on yksi riippumattomuuden takeista. Palkkauksen kilpailukykyisyys vaikuttaa lisäksi siihen, kuinka osaavaa henkilöstöä saadaan houkuteltua tuomioistuinlaitoksen palvelukseen. Tälläkin on kytkentä oikeusturvan toteutumiseen. Tuomareiden palkkaus Suomessa vastaa tasoltaan valtion lakimiesammateissa keskimäärin maksettavaa. Palkkatason ei ole katsottu johtavan riippumattomuuden kannalta epätyydyttäviin tilanteisiin, mutta perusteltua olisi, että juuri tuomari asian ratkaisevana tahona olisi salissa parhaiten palkattu henkilö. Riittävällä tasolla oleva palkka on omiaan vähentämään korruption ja lahjonnan riskiä ja tuomareiden palkkauksen kilpailukykyisyys on jatkossakin varmistettava.

Tuomareiden palkkaus Suomessa perustuu yleisiin periaatteisiin, joiden soveltamiseen ei sisälly yksittäistapauksellista harkintaa. Peruspalkka määräytyy viran palkkausluokan mukaisesti ja virkanimityksissä riippumattomalla tuomarinvalintalautakunnalla on merkittävä rooli. Kokemuslisää suoritetaan soveltuvan työkokemuksen perusteella suoraan kokemusvuosien määrän mukaisesti. Korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden presidenttien ja jäsenten palvelussuhteen ehdoista on säädetty erillisellä lailla. Tuomioistuinviraston tavoitteena on, että tulevaisuudessa kaikkien tuomareiden palkkaus perustuisi virkaehtosopimusjärjestelmän sijaan riippumattomuutta paremmin tukien suoraan lakiin.

Hovioikeudenlaamanni Asko Nurmen vetämä työryhmä toimi keväästä alkusyksyyn 2021. Työryhmän työn lopputuotoksena syntyi muistio ”Tuomioistuinten riippumattomuusselvityksiin varautuminen”.

Euroopan unionin lainsäädännön rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta annetun direktiivin (EU) 2019/1937, ns. Whistleblower-direktiivin kansallinen täytäntöönpano piti olla voimassa jo 2021 aikana. Uuden lainsäädännön tarkoituksena on varmistaa, että henkilö, joka työnsä yhteydessä havaitsee tai epäilee yleisen edun vastaista toimintaa erikseen määritellyillä oikeudenaloilla, voi ilmoittaa asiasta turvallisesti, ilman että tarvitsisi pelätä kosto- tai muita vastaavia toimia. Tuomioistuimet päättivät syksyllä 2021, että tuomioistuinlaitokselle perustetaan yksi yhteinen ilmoituskanava ja sille ilmoitettujen asioiden käsittelyprosessi Tuomioistuinvirastoon. Kanavaa sekä prosessia on valmisteltu perustuen direktiivin sisältöön sekä elokuussa 2021 esitettyyn kansallisen lain luonnokseen. Prosessi on suunniteltu standardia ISO 37002 (Whistleblowing management systems – Guidelines) soveltaen. Kanavan sekä prosessin suunnittelun viimeistely toteutetaan, kunhan kansallisen lain sisältö varmistuu. Itse kanava otetaan käyttöön, kun kansallista ilmoittajansuojelulakia aletaan soveltaa.

Oikeudenkäyntien julkisuudesta ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta säädetään laissa. Myös se seikka, että Suomessa ylimpien oikeusasteiden tuomiot ja lait ovat maksutta ja hyvin ajantasaisesti jokaisen kansalaisen saatavilla ehkäisee korruptiota.

Mittari:

Tuomioistuinviraston tulostavoitteena on tuomareiden sidonnaisuus- ja sivutoimirekisterin käytettävyysindeksi, tavoite vuodelle 2022: 68. Muilta osin tavoitteelle ei ole vielä tunnistettu kuvaavaa mittaria.