3.3.    Tehokas tuomioistuinlaitos

Tuomioistuinlaitoksen toimintaa kehitetään jatkuvasti monin eri tavoin ja näin myös vastataan alatavoitteeseen 16.6. Kehittää tehokkaita, vastuullisia ja läpinäkyviä instituutioita kaikilla tasoilla.

Tuomioistuinviraston tehtävänä on huolehtia tuomioistuinlaitoksen hyvistä toimintaedellytyksistä. Tuomioistuinvirastoon perustettiin viraston perustamisen yhteydessä Kehitysosasto, jonka tehtävä on osallistua Tuomioistuinvirastolle kuuluvaan tuomioistuinlaitoksen toiminnan kehittämiseen ja tuomioistuinlaitoksen henkilöstön kehittämiseen yhteistyössä tuomarinkoulutuslautakunnan kanssa. Osasto vastaa tuomioistuinten tietojärjestelmien ylläpidosta ja kehittämisestä. Lisäksi osasto huolehtii viraston kansainvälisistä tehtävistä ja tuomioistuinten tukemisesta niiden kansainvälisissä tehtävissä. Myös viraston Hallinto-osastolla on roolinsa tuomioistuinten hallinnon ohjaamisessa, tukemisessa ja kehittämisessä. Nämä ovat olleet panostuksia kehittämiseen jo itsessään.

Tuomioistuinlaitoksen valtakunnallisista osaamisen kehittämisen toimenpiteistä ja koulutustoiminnasta vastaa Tuomioistuinvirasto yhteistyössä Tuomarinkoulutuslautakunnan kanssa. Tämän lisäksi tuomioistuimet toteuttavat itsenäisesti osaamisen kehittämiseen liittyviä toimenpiteitä tuomioistuinlinjoittain (yleiset tuomioistuimet, hallintotuomioistuimet, erityistuomioistuimet), alueellisesti (esimerkiksi hovioikeuspiireittäin) sekä kunkin tuomioistuimen tarpeiden mukaisesti. Pisimpään jatkunut tuomioistuinten sisäinen lainkäytön laatuhanke on Rovaniemen hovioikeuspiirin laatuhanke, joka käynnistettiin vuonna 1999. Muita lainkäytön laatuhankkeita ovat ainakin Helsingin hovioikeuspiirissä toimiva Helsingin yliopiston kanssa toteutettava laatuhanke sekä oikeuspainotteinen laatuhanke, käräjäoikeuksien yhteistyöverkosto ja uusimpana hallinto-oikeuksien laatuhanke. Lisää tuomioistuinten osaamisen kehittämisestä: Tuomioistuinten henkilöstön osaamisen kehittämisen strategia (oikeus.fi)

Käynnissä olevassa yleisten tuomioistuinten asiankäsittelyjärjestelmän AIPA-hankkeessa kehitetään Syyttäjälaitoksen ja yleisten tuomioistuinten työmenetelmiä siirtymällä lainkäyttöasioissa sähköisiin työtapoihin. Hankkeen tavoitteena on siirtyä Syyttäjälaitoksen ja yleisten tuomioistuinten lainkäyttötyössä paperittomaan, digitaaliseen työtapaan ja rakentaa tietojärjestelmäkokonaisuus tukemaan uutta työtapaa. Tavoitteena on myös tuottaa viiden prosentin tehokkuusparannus kohdevirastojen työssä. Hyötypotentiaalia voi olla tätä enemmän riippuen muun muassa siitä, miten kattavat toiminnot tietojärjestelmään voidaan rakentaa hankkeen budjetin ja aikataulun puitteissa ja siitä, miten uuden työtavat omaksutaan. Hallinto- ja erityistuomioistuimissa on vuonna 2020 otettu käyttöön asiankäsittelyjärjestelmän (HAIPA), jonka asiointiportaalin käyttöä edistetään tavoitteena lisätä asioiden sähköistä vireilletuloa. AIPA- ja HAIPA-järjestelmien käyttöönoton myötä lainkäyttötyössä voidaan siirtyä paperittomaan työtapaan. Sähköiset asiankäsittelyt tuottavat hyötyjä sekä asiakkaille että viranomaisille.

Oikeusministeriön hallinnonalalla ollaan ottamassa käyttöön myös yhteinen uusi hallinnollisten asioiden asianhallintajärjestelmä HILDA. Uusi yhteinen järjestelmä tehostaa asianhallintaa ja sen ajantasaisuutta, parantaa tiedonsaantia viranomaisen käsittelyssä olevista ja olleista asioista sekä yhtenäistää hallinnollisten asioiden asianhallinnan ja asiakirjahallinnon menettelyjä tuomioistuinlaitoksessa. Lisäksi hallinnollisten asioiden asiankäsittelyssä ja asiakirjahallinnossa siirrytään uuden järjestelmän myötä paperittomaan työtapaan. Järjestelmän käyttöönotot parhaillaan etenevät tuomiois-tuinlaitoksessa. Asiankäsittelyjärjestelmän tulisi olla kokonaisuudessaan tuomioistuinlaitoksessa käytössä kevään 2023 aikana. Vuoden 2021 HILDA-järjestelmän pilotointiin tuomioistuinlaitoksesta osallistuivat korkein oikeus, Helsingin käräjäoikeus ja Tuomioistuinvirasto.

Riskienhallinnan tarkoituksena on ylläpitää ja kehittää riskienhallinnan prosesseja ja järjestelmiä. Tuomioistuinvirasto toimii tuomioistuinlaitoksen sisäisenä tarkastajana, eli seuraa ja arvioi kokonaisuuden toimintaa, mm. taloudellisuutta, tehokkuutta, laillisuutta ja riskienhallintaa. Tuomioistuinten osalta luonnollisesti vain niiltä osin kuin asia ei koske lainkäyttöä.

Riskienhallinnan tehtävänä on ennalta huomioida asioita, jotka voivat vaikuttaa toimintaan häiritsevästi tai ehkäistä asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Mitä paremmin nämä tunnistetaan ja kyetään seuraamaan niiden kehittymistä, ja mitä aiemmin ehditään puuttumaan väärään suuntaan menevään asiaan, sen helpommin, ja yleensä myös vähemmin kustannuksin, voidaan riskin toteutuman vaikutus hallita. Keskustelu, vuorovaikutus sekä ongelmanratkaisu ovat riskienhallinnassa keskeisessä asemassa.

Mittari:

Kehittämistoimille ei ole asetettu vielä erillisiä mittareita. Jatkossa mittareina voitaisiin hyödyntää koulutuksen tietoja, esimerkiksi koulutuksiin osallistuvien henkilöiden määriä.