3.4.    Avoin ja läpinäkyvä tiedon saanti

Alatavoitetta 16.10 (taataan julkinen tietojen saanti ja turvataan perusvapaudet kansallisen lainsäädännön ja kansainvälisten sopimusten mukaisesti) toteutetaan laadukkaalla lainkäyttötoiminnalla.

Tuomioistuimet edistävät tavoitetta perustehtäväänsä hoitaessaan eli tuomiovaltaa käyttäessään toimeenpanijana. Yhdenvertainen kohtelu oikeusprosessissa, riippumattomuus ja laatu ovat kaikki oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin elementtejä, joihin kaikkien länsimaisten oikeusvaltioiden tuomioistuimet sitoutuvat. Kansalaisten yhdenvertainen kohtelu sekä riippumaton ja asianmukainen käsittely tuomioistuimessa taataan perustuslain tasolla.

Asioiden käsittely valtion yhteistoimintalain mukaisesti yhteistoimintamenettelyssä edistää päätöksenteon avoimuuden ja vuorovaikutuksen toteutumista.

Tuomarinkoulutuslautakunta yhdessä Tuomioistuinviraston kanssa huolehtii tuomioistuinten henkilökunnan osaamisen kehittämisestä. Tuomioistuinvirasto organisoi ja mahdollistaa tuomareiden osallistumisen kansainvälisiin koulutuksiin ja vaihtoihin sekä huolehtii lakisääteisten tehtäviensä mukaisesti tuomioistuimien henkilöstön kouluttamisesta ja perehdyttämisestä tuomarinkoulutuslautakunnan antamien raamien mukaisesti. Vuonna 2021 koulutustarjonta käsitti reilu 200 tilaisuutta.

Toisen kansalliskielen ruotsin osalta olisi tulevaisuudessa syytä tehdä oikeudenhoitoa koskevia linjauksia siitä, millä tavalla kansalaisen kielelliset oikeudet tulevat tosiasiallisesti huomioiduiksi oikeudenkäytössä. Ymmärrettävä ja selkeä viranomaiskieli sekä asiakaslähtöinen näkökulma voi jatkossa tuoda parannuksia oikeuden saavutettavuuteen ja oikeudenhoidon ymmärrettävyyteen. Myös erilaisten rajoitteiden ja puhe- tai aistivikojen huomioon ottaminen toiminnan kehittämisessä on tärkeää. Vuonna 2021 parannettiin esimerkiksi asiakkaiden käyttämiä lomakkeita ja niihin liittyviä ohjeita ymmärrettävyyden parantamiseksi ja joutuisuuden lisäämiseksi.

Tuomioistuimet käyttävät merkittävää julkista valtaa ja muun muassa tästä syystä johtuen tuomioistuimen toimintaan kohdistuu korostetumpi julkisuuden vaatimus, kuin monen muun viranomaisen toimintaan. Tärkeää on, että esimerkiksi ratkaisutoiminnan avoimuus ja läpinäkyvyys voidaan turvata riittävällä tavalla ja siten, että ratkaisutoiminnan kannalta relevantit seikat voidaan viestiä yksittäistapauksissa samalla asianosaisten tietosuoja turvaten.

Oikeus.fi -sivuilla on vuoden 2021 aikana tehty muutoksia, joilla on pyritty edistämään tiedonsaantia tuomioistuinten toiminnasta. Tuomioistuinvirasto on muun muassa vuoden 2021 aikana laatinut lomakkeen täyttöohjeineen, joilla voi hakea lupaa tietojen saamiseksi viranomaisen salassa pidettävistä asiakirjoista. Tämän lisäksi sivustojen kautta on saatavissa entistä laajemmin tilastotietoa tuomioistuinten toiminnasta. Tietopyyntöjen ja niihin liittyvien kysymysten osalta tuomioistuinlaitoksen henkilökuntaa on koulutettu laajasti vuoden 2021 aikana. Lisäksi Tuomioistuinvirasto on pyydettäessä auttanut myös yksittäisten tietopyyntöjen käsittelyyn liittyvissä kysymyksissä. Tuomioistuinvirasto on myös tukenut tuomioistuinten tietopyyntöprosessin tehostamista ja yhdenmukaistamista tuottamalla muokattavia mallilausekkeita tietopyyntötilanteiden käsittelyyn.

Pääsääntöisesti oikeudenkäynnin perustiedot ja diaaritiedot ovat julkisia. Sen lisäksi, että tuomioistuimet antavat niissä käsiteltävien asioiden diaaritietoja, myös Oikeusrekisterikeskus luovuttaa valtakunnallisesti oikeudenkäynnin julkisia perustietoja ja diaaritietoja tuomioistuinasioista esimerkiksi tiedotusvälineille ja tutkijoille, mikä tehostaa tiedonsaantia. Myös tuomioistuimet jakavat tietoa niissä vireillä olevista asioista. Laki julkisen hallinnon tiedonhallinnasta edellytti, että tiedonhallintayksiköiden tuli vuoden 2020 aikana laatia asiarekisteristään asiakirjajulkisuuskuvaus, joka tehostaa tiedonsaantia ja helpottaa tiedonsaantipyyntöjen esittämistä. Tuomioistuimet ja Tuomioistuinvirasto ovat vuoden 2021 alusta julkaisseet sivuillaan asiakirjajulkisuuskuvauksia, joiden laadinnassa monet virastot hyödynsivät yhteisesti laadittua kuvauspohjaa.

Tietosuojalla on yhä suurempi merkitys digitalisoituvassa yhteiskunnassa ja oikeudenkäytössä, minkä vuoksi tuomioistuinten henkilötietojen käsittelyä ja tuomioistuinten toiminnan julkisuutta koskevaa lainsäädäntöä tulisi uudistaa. Tuomioistuinvirasto on pitänyt esillä tätä uudistarvetta eri lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä. Tietosuoja on itsessään perusoikeus, mutta sillä on merkittävä rooli myös muiden perusoikeuksien toteutumisen kannalta. Tuomioistuintoiminnan näkökulmasta tietosuoja turvaa myös osaltaan oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin sekä oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin.

Tuomioistuinlaitoksen henkilökuntaa on koulutettu aktiivisesti tietosuoja-asioista ja siitä, kuinka tietosuoja huomioidaan osana päivittäistä työtä. Tietosuojaan keskittyviä koulutustapahtumia on ollut yli kymmenen vuoden 2021 aikana ja niitä on tarjottu laajasti eri henkilöstöryhmille koko tuomioistuinlaitoksessa (mm. johdolle, lainkäyttösihteereille, kirjaamo- ja arkistohenkilökunnalle). Julkisuuslakien ja tietosuojasäännösten välistä suhdetta on koulutettu erikseen omana koulutuksenaan, mutta tämän ohella aihealuetta on käyty läpi suppeammin lähes jokaisen koulutuksen yhteydessä. Tämän lisäksi tuomioistuinten tietosuojaverkosto on jatkanut aktiivista toimintaansa verkostotapaamisten ja uutiskirjeiden välityksellä. Julkisuuden ja tietosuojan yhteensovittamiseen liittyvät kysymykset ovat poikkeuksellisen haasteellisia ja Tuomioistuinviraston tarjoamalla koulutuksella on pystytty syventämään ja kehittämään edelleen tuomioistuinlaitoksen henkilökunnan osaamista tietosuoja-asioissa.

Oikeudenkäyntien julkisuus on toteutunut normaalisti ja siitä on huolehdittu muun muassa kouluttamalla lainkäyttöhenkilökuntaa aiheesta. Vuoden 2021 alusta avattiin uudistetut oikeus.fi-portaalin sivut, jossa on yhteinen osio tuomioistuinten tiedolle. Yhteistä tietoa ylläpitää Tuomioistuinviraston viestintä, mutta tuomioistuimet vastaavat itse omista verkkosivuistaan. Lisäksi Tuomioistuinviraston verkkosivujen saavutettavuudesta huolehditaan päivitystyössä koko ajan ja mm. tuomioistuimille järjestetyllä koulutuksella (keväällä 2021). Tuomioistuinvirasto on joulukuussa 2021 avannut sosiaaliseen mediaan YouTube-kanavan, jossa on julkaistu videoita asiakasviestinnän näkökulmasta nimenomaan asiakaspalvelua helpottamaan. Näitä videoita on tulossa lisää vuonna 2022.

Tuomioistuimille on järjestetty media- ja julkisuuskoulutus ja kriisiviestintäkoulutus vuonna 2021. Tuomioistuinviraston perustamisen myötä myös tuomioistuinten viestinnän tuki on saanut lisää resursseja ja kehittynyt. Tietojärjestelmiä kehitetään ja parannetaan niiden kykyä tuottaa tietoa, joka on yleisesti kiinnostavaa ja tarpeellista mm. toiminnan kehittämisen kannalta.

Mediatuomariverkosto - Tuomioistuinlaitos (oikeus.fi) on perustettu 2016. Sen tarkoituksena on lisätä tuomioistuinten toiminnan läpinäkyvyyttä. Lisäksi tavoitteena on lisätä yleistä tietämystä tuomioistuinten toiminnasta ja yleisesti oikeuskäytännöistä. Vuonna 2021 mediatuomareiden määrä kasvoi huippuunsa ollen parhaimmillaan 19. Lisäksi verkostoon tuli mukaan hallinto-oikeuksien edustajana Tuomioistuinviraston erityisasiantuntija. Koulutusta ja uusien mediatuomareiden perehdytystä tehtiin kerran kuussa järjestetyissä palavereissa ja koulutuspäivässä. Toiminnasta kerättiin ensimmäistä kertaa vuosiraporttia, mikä kertoo verkoston toiminnan paremmasta organisoinnista Tuomioistuinviraston aloittamisen ja viestintäpäällikölle siirtyneen koordinaatiovastuun myötä.

Tuomioistuinvirasto sai ensimmäisenä toimintavuonna Oikeustoimittajat ry:ltä vuoden 2020 Valokeila-palkinnon. Palkinto annettiin julkisuuskulttuurin edistämisestä korona-aikana. Perustelujen mukaan Tuomioistuinvirasto on korona-aikana tuomioistuimille antamissaan ohjeissa painottanut, että oikeudenkäyntien julkisuuden täytyy toteutua myös poikkeusaikana. Tuomioistuinvirasto linjasi jo koronapandemian varhaisessa vaiheessa maaliskuussa 2020, että oikeudenkäyntien julkisuudesta on huolehdittava kaikissa tilanteissa. Virasto myös muistutti tuomioistuimia, etteivät poikkeusolot muuta voimassa olevia julkisuussäännöksiä. Perusteluissa sanottiin myös, että tuomioistuimet ovat käytännön tasolla ottaneet ohjeista onkeensa ja pyrkineet pitämään huolta julkisuuden toteutumisesta. Uutinen: Vuoden 2020 Valokeila-palkinto Tuomioistuinvirastolle – Oikeustoimittajat ry

Viraston yhtenä tulostavoitteena on lapsen aseman edistäminen oikeushallinnossa. Tuomioistuinlaitos pyrkii tavoitteeseen muun muassa tuottamalla materiaalia nuorille ja lapsille suunnattua materiaalia heitä koskevien asioiden käsittelystä tuomioistuinlaitoksessa vuoteen 2025 mennessä. Toimenpiteinä Tuomioistuinvirasto on jo julkaissut videon lasten huoltoriitojen sovittelusta ja uudistaa aihetta koskevan esitteen. Tuomioistuinviraston YouTube-kanavalle tuotettavaa videoaineistoa tarjotaan kouluille/opettajille hyödynnettäväksi lasten ja nuorten opetuksessa. Tuomioistuinlaitoksen julkisille verkkosivuille lisätään lapsille ja nuorille suunnattua materiaalia. Jatkossa Tuomioistuinvirasto seuraa videoiden katselukertoja ja verkkosivujen kävijätilastoja.

Mittarit:

Tuomioistuinviraston YouTube-kanavan videoiden katselukerrat voidaan laskea ja verkkosivujen saavutettavuus (koskee kaikkia tuomioistuimia) auditoidaan keväällä 2022. Kävijätilastoja verkkosivuilla ei kerätty vuonna 2021, mutta niitä on saatavilla vuoden 2022 tammikuusta alkaen.

Mediatuomariverkosto on listannut syksystä 2021 alkaen median yhteydenottoja ja muita tehtäviä. Jo syksyn 2021 aikana saatiin yli 10 merkintää listaan, mutta jatkossa tätä voidaan käyttää myös mittarina toiminnalle. Vuonna 2021 mediatuomarit aloittivat myös blogin kirjoittamisen oikeus.fi-sivuilla: Blogi - Tuomioistuinlaitos (oikeus.fi)

Kielikysymysten osalta tulevaisuudessa mahdollisena mittarina voisi toimia ruotsiksi käsiteltyjen asioiden määrä, henkilökunnan kielitaito (kielitutkinnot tai maksettujen kielilisien määrä) tai eri kielillä käsiteltyjen juttujen määrät tai käsittelyajat.