4.    Tasa-arvon toteutuminen

Tuomioistuinlaitos edistää tasa-arvon toteutumista toiminnallaan monin eri tavoin ja näin ollen myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteen 5. toteutumista. Työantajan roolissa vaikutetaan alatavoitteen 5.5. Taata naisille täysivaltainen ja tehokas osallistuminen sekä yhtäläiset johtamismahdollisuudet kaikilla päätöksenteon tasoilla politiikassa, taloudessa ja julkisessa elämässä toteutumiseen.

Tuomioistuinvirastossa noudatetaan valtion virkamieslakia sekä muita valtion rekrytoinneista annettuja säädöksiä, määräyksiä sekä yleisiä ohjeita ja periaatteita. Kaikki vakituiset virat sekä yli vuoden kestävät määräaikaiset virkasuhteet julkaistaan avoimella haulla Valtiolle.fi -sivustolla.

Tuomioistuinvirastossa noudatetaan valtion yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa sovittuja perhevapaita koskevia sopimuskohtia. Henkilöstölle on viestitty sekä ohjeistettu perhevapaiden hakemiseen ja käyttöön liittyvät sopimusehdot. Työtehtäviä järjestellään mahdollisuuksien mukaan, jotta perhevapaat on mahdollista hyödyntää työntekijän toiveiden mukaisesti mahdollisimman täysimääräisenä.

Jokaisessa tuomioistuimessa on laadittu tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslaeissa edellytetty tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma, joka käsitellään valtion yhteistoimintalain mukaisesti yhteistoimintamenettelyssä.

Tuomioistuinviraston tehtävänä 1.1.2021 lukien on ollut päättää tuomioistuinten virkojen perustamiseen, lakkauttamiseen, siirtämiseen ja virkajärjestelyihin liittyvistä asioista sekä hoitaa tuomioistuinten palveluksessa olevia koskevia palvelussuhdeasioita siltä osin kuin ne eivät kuulu tuomioistuimelle tai muulle viranomaiselle. Tuomioistuimet huolehtivat kuitenkin itse muun henkilöstönsä kuin tuomareiden rekrytoinnista. Määräajaksi nimitettävän päällikkötuomarin ja vakinaisen tuomarin nimittää tasavallan presidentti valtioneuvoston esittelystä. Esityksen tuomareiden nimittämisestä tekee itsenäinen Tuomarinvalintalautakunta. Korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden sekä määräaikaisen tuomarin nimittämisestä säädetään erikseen.

Vaikka sukupuolijakauma on oikeustieteellisen koulutuksen ja tuomareiden osalta kääntynyt selvästi naisvoittoiseksi, on naisia tähän nähden hälyttävän vähän päällikköviroissa. Päällikkötuomareiden sukupuolijakauma ei vastaa tuomarikunnan, saati tuomioistuinlaitoksen koko henkilöstön sukupuolijakaumaa. Tulevaisuudessa tähän voitaisiin kiinnittää huomiota ja pyrkiä kannustamaan naisia johtotehtäviin. Toisaalta huomiota tulee kiinnittää myös siihen, miten hallintotuomioistuimiin saataisiin houkuteltua aiempaa enemmän miehiä töihin.

Mittari:

Tuomareiden sukukupuolijakauma vuonna 2021 oli: naisia 60 %, miehiä 40 %. Vuonna 2021 korkeimmissa oikeuksissa päällikkötuomareista 100 % oli miehiä. Hovioikeuksissa päällikkötuomareista naisia oli 20 %, käräjäoikeuksissa vastaava luku oli 15 %. Hallinto-oikeuksissa päällikkötuomareista naisia ja miehiä oli yhtä paljon (50 % ja 50 %), erityistuomioistuimissa suhdeluku oli: naisia 33 % ja miehiä 67 %.

Vertailuvuonna 2020 korkeimmissa oikeuksissa päällikkötuomareista 100 % oli miehiä. Hovioikeuksissa päällikkötuomareista naisia oli 20 %, käräjäoikeuksissa vastaava luku oli 15 %. Hallinto-oikeuksissa päällikkötuomareista naisia oli 50 %, miehiä 50 %. Erityistuomioistuimissa päällikkötuomareiden suhdeluku oli: naisia 33 % ja miehiä 67 %. Kaikkien tuomareiden sukukupuolijakauma vuonna 2020 oli: naisia 60 %, miehiä 40 %.

Päällikkötuomareiden viranhakijoita oli vuonna 2020 ollut yhteensä 34, joista 13 oli naisia. Vuonna 2020 päällikkötuomareiden virkaan nimitettäväksi esitettiin 3 miestä ja 3 naista. Vertailutietoja vuodelta 2021 ei ole ollut vielä saatavilla.