7.    Kohti pienempää jalanjälkeä

Keväällä 2020 toteutetun hallinnonalan hiilijalanjäljen laskennan perusteella oikeusministeriön hallinnonalan kasvihuonepäästöt olivat vuonna 2019 n. 50 000 tCO2e. Oikeusministeriö on sitoutunut pienentämään hallinnonalan hiilijalanjälkeä 35 % vuoteen 2035 mennessä verrattuna vuoden 2019 kokonaispäästöihin. Tuomioistuinlaitoksen osuus koko hallinnonalan hiilijalanjäljestä on arviolta noin 26 %. Valtiokonttori työstää valtionhallinnon hiilijalanjälkiarvion tuottamista yhdessä konsernitoimijoiden kanssa, joten tässä raportissa ei erikseen käsitellä tuomioistuinlaitoksen hiilijalanjälkeä.

Tuomioistuinlaitoksen kulut muodostuvat pääosin henkilöstökuluista ja toimitiloista. Valtion toimitilastrategian mukaisesti toimitilat vuokrataan pääosin Senaatin kautta. Osana hallituksen tavoitetta Suomen hiilineutraalisuuteen vuoteen 2035 mennessä Senaatti-kiinteistöt toteuttaa suunnitellut hiilineutraalisuustoimenpiteet valtion omistamissa kiinteistöissä. Senaatin tehtävänä on laatia suunnitelmat valtion toimitilojen muuttamisesta hiilineutraaliksi. Toimitilaparannukset ja investoinnit energiatehokkuuteen edellyttävät kuitenkin aina lisärahoitusta. Osana käynnissä olevaa oikeudenhoidon selontekotyötä tullaan tarkastelemaan myös toimitiloja ja mm. niihin kytkeytyvää säästöpotentiaalia.

Yhteistyössä Senaatin kanssa tehdään vuoden 2022 aikana toimeenpanosuunnitelma siitä, mitkä ja miten uuden valtion toimitilastrategian linjaukset toimeenpannaan tuomioistuinlaitoksessa. Toimistotilojen tilatehokkuutta pyritään parantamaan nykyisestä noin 25 neliömetristä/htv lähemmäs valtion toimitilastrategian mukaista tilatehokkuustavoitetta, joka uusissa käynnistyvissä tilahankkeissa on keskimääräin 10 neliötä/htv.

Tavoitteen osalta tulee ottaa huomioon myös hallinnonalakohtaisten tointen kokonaisvaikutus muihinkin kuin hallinnonalan päästöihin ja toimenpiteiden vaikutus muihin tavoitteisiin kuten oikeusturvan saatavuuteen. Tuomioistuimen luopuessa toimitiloista joku muu taho ottaa ne käyttöön, jollei tiloja pureta. Ei ole selvää, että tuomioistuinten toimitilojen pienentäminen vaikuttaa Suomen kokonaishiilijalanjälkeen. Tuomioistuinten tiloihin on panostettu pitkällä aikavälillä ja esimerkiksi istuntosalitiloihin on tehty investointeja, jotka eivät ole välttämättä muiden yhteiskunnan toimijoiden hyödynnettävissä ilman tilojen saneerausta. Muutosremontit tuottavat päästöjä itsessään.

Kalustehankinnoissa voidaan suosia kierrätystä esim. väistötiloihin lyhytaikaisesti vuokralle siirryttäessä on mahdollista hankkia kalusteita vuokraamalla. Toiminta- ja taloussuunnitelman mukaisesti erillisiä istuntopaikkoja ei ole kuin perustelluista syistä, joten tehottomuutta tilojen käytössä ei synny sen vuoksi, että olisi paljon vähällä käytöllä olevia toimitiloja. Istuntopaikoilla istuntopäiviä järjestetään harvakseltaan, mutta tilakustannukset joudutaan maksamaan koko ajalta. Istuntopaikkoja on vain oikeusministeriön asetuksen mukaisilla paikkakunnilla.

Tuomioistuinlaitoksen toiminnassa hyödynnetään laajasti videoneuvotteluyhteyksiä. Tämä vähentää matkustustarvetta. Videoneuvottelulaitteiden käyttö on merkittävästi laajentunut erityisesti koronapandemian aikana ja videoneuvottelut (videokuuleminen tai video-osallistuminen) ovat muuttuneet arkipäiväiseksi toimintatavaksi (vuonna 2019 käyttömäärä: 96/laite, vuonna 2020:132/laite, vuonna 2021: 135/laite).

Osittain pandemiastakin johtuen etäosallistumista oikeudenkäynteihin tai yksittäisen henkilön kuulemista etäyhteysvälineellä on pyritty suosimaan silloin, kun se on lainsäädännön tai asian laadun nojalla ollut mahdollista. Lisääntynyt etäosallistuminen ja -kuuleminen on säästänyt aikaa ja resursseja ja mahdollistanut henkilöiden kuulemisen ilman tarvetta matkustaa istuntopaikalle. Etäosallistumisella oikeudenkäynteihin on vielä etäkokouksia merkittävämpi vaikutus hiilijalanjäljen vähentämisen kannalta. Sama koskee myös kansainvälisiä etäkuulemisia. Kansainvälisten etäkuulemisten osalta on niiden toteuttamisessa hallinto-oikeuksissa havaittu suuria haasteita, joiden selättäminen on vasta alkutekijöissään.

Eduskunta on 10.12.2021 hyväksynyt hallituksen esityksessä (HE 133/2021 vp) tarkoitetut lainsäädäntömuutokset henkilötodistelun tallentamisesta videotallenteelle hovioikeutta varten. Tuomioistuinvirasto ja Oikeusrekisterikeskus ovat aloittaneet tallentamista koskevien teknisten ratkaisujen sekä hankintaprosessin suunnittelun jo ennen lain hyväksymistä.

Sähköinen asiankäsittelyjärjestelmä AIPA on tavoitteena ottaa käyttöön vuoden 2022 loppuun mennessä kaikissa muissa asiaryhmissä paitsi summaarisissa riita-asioissa ja insolvenssiasioissa. Järjestelmään tuodaan jatkokehityksessä lisäominaisuuksia ja toiminnallisia kokonaisuuksia.

Hallinto- ja erityistuomioistuimissa HAIPA-järjestelmä on ollut käytössä jo useamman vuoden ajan, minkä lisäksi hallinto- ja erityistuomioistuinten salivarusteluprojekti on saatettu loppuun jo vuonna 2020. Hilda-asiankäsittelyjärjestelmän tulisi olla kokonaisuudessaan tuomioistuinlaitoksessa käytössä kevään 2023 aikana.

Lainkäyttöasioiden sähköinen käsittely mahdollistuu vasta, kun istuntosalien salivarustelua parannetaan. Vuonna 2020 käynnistynyt salivarusteluprojekti viedään päätökseen vuoden 2022 aikana. AV-varusteluprojektin kohteena olevissa, ei-toimitilahankkeissa olevissa virastoissa on vuoden 2021 lopussa AV-varustelu arvion mukaan valmistunut nyt 80 prosenttisesti.

Oikeudenkäyttöä pyritään sähköistämään, mutta toistaiseksi kysymys on lähinnä sähköpostitse lähetettävistä asiakirjoista useassa asiaryhmässä. Paperisista asiakirjoista ollaan pääsemässä eroon, mutta digitalisaatiosta ei voida vielä puhua.

On huomioitava, että uudet asianhallintajärjestelmät toimivat täysin sähköisesti ja asioiden digitalisointi tulee sähkön kulutukseen liittyen todennäköisesti kasvattamaan ICT-hiilijalanjälkeä. Hiilijalanjälkilaskennassa ICT-hankinnoilla on merkittävä vaikutus arvioitaessa päästökuormaa. Tuomioistuinlaitoksen ICT-palveluiden ostot ovat olleet viime vuosina aikaisempaa suuremmat johtuen kahden uuden asianhallintajärjestelmän kehittämisestä sekä salivarusteluprojektista, joita kehitetään pienempien hankkeiden lisäksi.

Etäkokouksia suositaan ja etäyhteyksiä on hyödynnetty tuomioistuinlaitoksessa myös kansainvälisesti ja siten säästetty lentopäästöissä, tätä aiotaan jatkaa. Koronapandemia on osaltaan vaikuttanut matkustamiseen ja etäkokouksien lisääntymiseen viime vuosina. Tuomioistuinlaitoksen osalta on kuitenkin huomioitava, että matkustamisesta aiheutuvia päästöjä ei voida karsia vain etäkokouksia lisäämällä, sillä suurin osa kilometrikorvauksista on maksettu haastemiehille haasteiden toimittamiseen liittyen. Haasteiden toimittamistapoihin on kiinnitetty huomiota ja ne pyritään toimittamaan mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti, mikä on myös ympäristön kannalta hyödyllistä. Puhelin-tiedoksiantojen osuus tiedoksiantojen määrästä on kasvanut viime vuosien aikana (vuonna 2019: 50 %, vuonna 2020: 56 %, vuonna 2021: 58 %).

Yksittäisen henkilön toteutettavissa olevia toimenpiteitä, joita voidaan tehdä päästöjen vähentämiseksi, ovat mm. julkisen liikenteen suosiminen työmatkoihin, tulostuksen minimointi, valojen sammuttaminen käyttämättömistä tiloista sekä LED-lamppujen käyttö sekä työaseman ja näyttöjen sammuttaminen, kun niitä ei käytetä. Työvälineissä voidaan tehdä energiatehokkaita valintoja. Hankintojen vähentäminen ja niiden tarkoituksenmukaisuus sekä kierrättämisen suosiminen ovat keino vähentää jalanjälkeä.