1. Esipuhe

Nyt raportointia on hieman laajennettu, mutta keskeinen tavoite on edelleen sama: oikeuslaitoksen osalta pääasiallisena vaikuttavuustavoitteena voidaan pitää yhteiskuntarauhan ylläpitämistä. Aihe on ajankohtainen, kun ajatellaan globaaleja muutoksia, joita vuosi 2022 piti sisällään. Ukrainaan kohdistuneen sotilaallisen hyökkäyksen myötä oikeusvaltion puolustaminen nousi yhä konkreettisemmaksi teemaksi.

Valtioneuvoston marraskuussa 2022 julkaisemassa oikeudenhoidon selonteossa todetaan, että kansainvälisten vertailujen mukaan suomalainen oikeusvaltio on vankalla pohjalla. Pelkkä instituutioiden olemassaolo ei kuitenkaan riitä, niiden tulee kehittyä toimiakseen vastuullisesti. Tätä varten tarvitaan riittävät resurssit.

Oikeudenhoidon määrärahojen riittämättömyys ja toimijoiden toimintaedellytykset ovat kauan olleet merkittäviä huolia, ja kuluvan vaalikauden merkittävistä määrärahalisäyksistä huolimatta oikeudenhoidon tilanne on epätyydyttävä. Keskeisiä oikeusturvaongelmia ovat muun muassa oikeusprosessien pituus ja oikeudenkäyntien kalleus.

Selonteossa on tuotu esiin oikeudenhoidon riippumattomuuden turvaamisen tärkeys etenkin yhteiskunnallisesti epävakaassa tilanteessa. Huoli oikeuslaitoksen riippumattomuuden kestävyydestä nousi julkiseen keskusteluun Suomessa jo keväällä 2021 kun korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Kari Kuusiniemi totesi tuolloin, että Suomessa pitäisi käynnistää selvitys tuomioistuinten riippumattomuuden takeista.

Oikeusministeriö on 1.2.2023 asettanut työryhmän oikeusvaltion vahvistamiseksi ja oikeuslaitoksen kehittämiseksi. Työryhmän tavoitteena on edistää oikeudenkäytön riippumattomuutta ja oikeusturvan laatua sekä oikeuslaitoksen palvelujen käyttäjälähtöisyyttä. Työryhmän toimikausi kestää vuoden 2027 loppuun. Työryhmän tulee kuitenkin jo 28.2.2025 mennessä arvioida oikeuslaitoksen vahvan riippumattomuuden näkökulmasta tarpeelliset perustuslain ja muun lainsäädännön muutostarpeet sekä tehdä ehdotukset tarvittavista lainsäädäntömuutoksista. Työryhmän puheenjohtajana toimii Tuomioistuinviraston johtokunnan puheenjohtaja, oikeusneuvos Mika Ilveskero.

Tuomioistuinlaitoksen uuden strategian visiossa korostetaan tuomioistuinlaitoksen asemaa ja oikeusturvan laatua sekä tiivistetään tulevan kymmenen vuoden tahtotila: Oikeusvaltion ytimessä – Tuomioistuimet tuottavat laadukasta oikeusturvaa joutuisasti ja nykyaikaisin menetelmin.

Uudessa strategiassa tavoitellaan tuomioistuinlaitoksen olevan hyvä ja haluttu työpaikka. Tärkein voimavaramme on osaava ja hyvinvoiva henkilöstö. Henkilöstön osaamisen kehittyminen, sitoutuneisuus ja hyvinvointi eivät ole itsestäänselvyyksiä vaan edellyttävät huomion kiinnittämistä muun muassa työnkuvien selkeyteen ja työssä kehittymisen mahdollisuuksiin.

Tuomioistuinlaitoksen toiminnan perusedellytykset tulee turvata kaikkina aikoina. Tuomioistuimet tai Tuomioistuinvirasto eivät voi kuitenkaan päättää määrärahoista tai toimintaa ohjaavasta lainsäädännöstä. Aktiivisella vaikuttamistyöllä tuomioistuinlaitos pyrkii edistämään asioita, jotka vaikuttavat sen toiminnan perusedellytysten turvaamiseen. Näin se pyrkii myös luomaan edellytykset vastuulliselle toiminnalle ja turvaamaan oikeusvaltion olemassaolon kaikissa olosuhteissa myös tulevaisuudessa.

Riku Jaakkola
Ylijohtaja, Tuomioistuinvirasto‍

‍