2. Tuomioistuinlaitoksen organisaatio

Tuomioistuinlaitokseen kuuluvat tuomioistuimet, Tuomioistuinvirasto sekä riippumattomat tuomarinvalinta- ja tuomarinkoulutuslautakunnat. Tuomioistuimet jaotellaan yleisiin tuomioistuimiin, hallintotuomioistuimiin ja erityistuomioistuimiin. Yleisiä tuomioistuimia ovat käräjäoikeudet ja hovioikeudet sekä ylimpänä oikeusasteena korkein oikeus. Hallintotuomioistuimia ovat alueelliset hallinto-oikeudet ja Ahvenanmaan hallintotuomioistuin sekä ylimpänä oikeusasteena korkein hallinto-oikeus. Erityistuomioistuimia ovat markkinaoikeus, työtuomioistuin ja vakuutusoikeus.

Yleisissä tuomioistuimissa käsitellään ja ratkaistaan rikosoikeudellista vastuuta koskevat syyteasiat sekä yksityisoikeudellisia oikeussuhteita koskevat riita-asiat ja hakemusasiat. Yleiset tuomioistuimet huolehtivat osaltaan rikosvastuun toteuttamisesta kaikilla yksityisen ja yhteiskunnallisen toiminnan aloilla. Ne vastaavat myös oikeussuojan antamisesta yksityishenkilöille, yrityksille ja muille yhteisöille niiden keskinäisissä suhteissa sekä myös suhteissa julkisyhteisöihin silloin, kun kysymys ei ole hallintoasioista.

Hallintotuomioistuimilta haetaan muutosta viranomaisten eri hallinnonaloilla ja -tasoilla tekemiin päätöksiin. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut, mutta myös muiden hallintotuomioistuinten ratkaisut ohjaavat koko julkisen vallankäytön lainmukaisuutta ja oikeusturvan toteutumista. Ratkaisuilla ja käsittelyajoilla on myös vaikutuksia yhteiskunnan toimintaan ja kilpailukykyyn. Niin yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta on tärkeää turvata asioiden joutuisa käsittely ja ratkaisujen oikeusvarmuus.

Markkinaoikeus on erityistuomioistuin, joka käsittelee kilpailu- ja valvonta-asioita, hankinta-asioita, teollis- ja tekijänoikeudellisia asioita sekä markkinaoikeudellisia asioita. Työtuomioistuimen tehtävänä on käsitellä ja ratkaista erityistuomioistuimena työehto- ja virkaehtosopimuksia koskevat riita-asiat samoin kuin työehto- ja virkaehtosopimuslakeihin perustuvat, oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetussa laissa tarkemmin määritellyt riita-asiat. Vakuutusoikeus toimii toimeentuloturva-asioiden erityistuomioistuimena sille lain nojalla kuuluvissa asioissa.

Tuomioistuinvirasto on perustettu vahvistamaan tuomioistuinten riippumattomuutta ja huolehtimaan tuomioistuinlaitoksen keskushallintotehtävistä. Tuomioistuinvirasto toimii oikeusministeriön hallinnonalalla, mutta se on itsenäinen keskusvirasto. Tuomioistuinviraston tarkoitus on palvella tuomioistuimia ja muodostaa toimivat yhteydet eri sidosryhmiin. Tarkoituksena on kokonaisuutena ajaa tuomioistuinten asioita sekä toimia tuomioistuinten edunvalvojana.

Viraston perustamisen edellyttämät tuomioistuinlain muutokset (209/2019) tulivat voimaan 1.1.2020 ja Tuomioistuinvirasto aloitti silloin toimintansa. Tuomioistuinviraston johtokunnassa on yhteensä 8 jäsentä, joista 7 tulee eri tuomioistuimista (6 tuomaria/päällikkötuomaria ja yksi muuta henkilöstöä edustava jäsen). Johtokunnassa on lisäksi yksi jäsen, jolla on erityisesti julkishallinnon johtamisen asiantuntemusta. Johtokunta päättää mm. Tuomioistuinviraston toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista, strategiasta ja ohjauksen periaatteista. Viraston päivittäisestä johtamisesta vastaa ylijohtaja.

Tuomioistuinlaitokseen kuuluvia itsenäisiä lautakuntia ovat tuomarinvalintalautakunta sekä tuomarinkoulutuslautakunta. Riippumaton tuomarinvalintalautakunta valmistelee ja tekee vakinaisten tuomareiden virkaan nimittämisestä perustellun esityksen valtioneuvostolle tasavallan presidentille esittelemistä varten. Riippumattoman tuomarinkoulutuslautakunnan tehtävänä on tuomioistuinten lainkäyttöhenkilökunnan koulutuksen suunnittelu ja koordinointi tuomioistuinharjoittelusta täydennyskoulutukseen yhteistyössä Tuomioistuinviraston ja tuomioistuinten kanssa.

Tuomioistuimet ja Tuomioistuinvirasto tekevät keskenään aktiivista yhteistyötä monin eri tavoin. Lisäksi ne tekevät yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa sekä valtakunnan tasolla että alueellisesti. Tuomioistuinlaitoksen keskeisiä sidosryhmiä ovat oikeusministeriö ja sen hallinnonalaan kuuluvat keskusvirastot, erityisesti Syyttäjälaitos. Muita keskeisiä sidosryhmiä ovat mm. Suomen Asianajajaliitto, oikeusapu- ja edunvalvontapiirit, Poliisihallitus, työntekijöitä edustavat henkilöstöjärjestöt sekä valtionhallinnon yhteisistä palveluista vastaavat toimijat kuten Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori, Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Palkeet, Oikeusrekisterikeskus ja Senaatti-kiinteistöt. Yhteistyötä tehdään sekä kahdenvälisesti että laajemmissa kokoonpanoissa kuten hankkeissa ja työryhmissä. Yhteistyö on monipuolista ja sen tavoitteena on huolehtia siitä, että tuomioistuimet voivat selviytyä perustehtävästään eli lainkäytöstä mahdollisimman hyvin.

Vuonna 2022 tuomioistuinlaitoksen toimintamenot olivat yhteensä 313 milj. euroa. Menoista 72 % kohdentui palkkamenoihin, 12 % toimitilamenoihin, 10 % ICT-menoihin ja 7 % muihin menoihin. Tuomioistuinlaitoksen henkilöstömäärä tilinpäätöksen mukaan vuoden 2022 lopussa oli 3 452 henkilötyövuotta (vuoden 2021 lopussa 3 490 htv:ta). Tuomioistuinten sijainti- ja istuntopaikoista säädetään valtioneuvoston tai oikeusministeriön asetuksella. Tuomioistuinvirasto vastaa tuomioistuinten toimitilajärjestelyistä siltä osin, kuin sitä koskeva päätösvalta ei kuulu oikeusministeriölle. Tuomioistuinvirasto on järjestänyt toimitilat siten kuin ne on lainsäädännössä määritelty. Tuomioistuimen lainkäyttöhenkilöstö sijaitsee pääosin samalla paikkakunnalla (pois lukien erilliset kansliat), jotta työmäärä voidaan jakaa toiminnan tehokkuuden kannalta tarkoituksenmukaisesti. Tuomioistuinvirasto sijaitsee Vantaan Tikkurilassa.

Tuomioistuinlaitoksen ensimmäinen vastuullisuusraportti julkaistiin Valtiokonttorin ohjeen mukaisesti keväällä 2021. Vuotta 2022 koskeva raportti noudattaa samaa rakennetta.