3.2. Oikeuspalveluiden saatavuus

Niin yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta on tärkeää turvata asioiden joutuisa käsittely ja päätösten oikeusvarmuus. Joutuisuusvaatimus on ollut esillä yhteiskunnallisessa keskustelussa ja siihen on kiinnitetty huomiota monessa yhteydessä. Tuomioistuinviraston tehtävä on taata mahdollisimman hyvät toimintaedellytykset resurssien, osaamisen kehittämisen ja tukitoimien suhteen. Tuomioistuinlaitoksen riittävän resursoinnin lisäksi on tärkeää, että resurssien jako tuomioistuinlaitoksen sisällä tapahtuu oikeudenmukaisesti kunkin tuomioistuimen työmäärään nähden. Tämä tehtävä kuuluu Tuomioistuinvirastolle.

Tuomioistuinlaitoksen ja koko oikeudenhoidon resursointi on jäänyt jälkeen toimintaympäristön muutoksessa. Kehitys on johtanut tilanteeseen, jossa käsittelyajat ovat pidentyneet oikeusturvaa vaarantavalla tavalla ja jossa tuomioistuinlaitoksen henkilöstö on ylikuormittunut. Oikeudenhoidon toimintaedellytyksiä on arvioitu oikeusministeriön johdolla valmistellussa valtioneuvoston selonteossa oikeudenhoidosta .

Oikeudenhoidon toimintaedellytysten turvaaminen ja oikeudenkäyntien keston lyhentäminen edellyttävät oikeudenhoidon perusrahoituksen lisäämistä yhteensä noin 90 miljoonalla eurolla vuosittain. Oikeusministeriön hallinnonalan suurimpana toimialana tuomioistuinlaitos tarvitsee pysyvää lisärahoitusta henkilöstömenoihin noin 30 miljoonaa euroa vuosittain. Sen lisäksi ruuhkien purkamiseksi ja käsittelyaikojen lyhentämisen nopeuttamiseksi tuomioistuinlaitos tarvitsee noin kahdeksan miljoonan euron vuotuisen määräaikaisen lisärahoituksen vuosille 2023–2026.

Selonteossakin on nostettu esiin, että oikeudenhoidon merkittävin ongelma ovat liian pitkät käsittelyajat. Siinä on kuvattu oikeudenhoidon toimijoiden toiminnan tunnusluvuin kohtuullista tavoitetilaa eli sitä, minkälaisiin keskimääräisiin käsittely- ja jonotusaikoihin ja muihin tuloksiin toiminnan tuloksellisuustoimenpiteitä kehittämällä ja resursseja lisäämällä olisi mahdollisuus päästä.

Asianosaiset voivat vaatia hyvitystä, mikäli asian käsittely on pitkittynyt. Valtiokonttori maksoi viivästymishyvitystä kaikkiaan noin 185 000 euroa vuonna 2022 ratkaistuissa 64 asiassa (2021: 212 000 euroa; 28 asiaa). Maksettujen hyvitysten määrä on ollut viime vuosina kasvussa.

Tuomioistuinvirasto seuraa oikeudenkäyntien viivästymistä koskevaa oikeuskäytäntöä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) käsiteltäväksi päätyvät viivästyksiä koskevat asiat eivät suoraan indikoi viivästyneiden asioiden lukumääriä, sillä EIT ei ota tutkittavaksi tapauksia, joissa oikeudenkäynnin ylipitkä kesto on kansallisella tasolla asianmukaisesti hyvitetty tai joissa asianosainen on jättänyt käyttämättä mahdollisuuden sellaisen hyvityksen saamiseen. Viivästymisten hyvittämistä koskevan kansallisen lainsäädännön voimaantulon jälkeen EIT on antanut Suomelle vain muutamia viivästymistä koskevia ratkaisuja. Vuonna 2022 Suomi ei saanut Euroopan neuvoston ihmisoikeustuomioistuimelta yhtään ratkaisua, jossa oikeutta oikeudenkäyntiin kohtuullisen ajan kuluessa olisi arvioitu loukatun.

Yksin viivästyshyvitysten määrää ja syitä tarkastelemalla ei kuitenkaan voida saada kokonaiskuvaa asioiden käsittelyn joutuisuudesta. Viivästyshyvitystä tuomitaan maksettavaksi harvoissa, kaikkein pisimpään vireillä olleissa asioissa. Tärkeämpää on kiinnittää huomiota käsittelyaikojen pidentymiseen lähes kaikissa asiaryhmissä. Tähän on vaikuttanut pitkään jatkunut tuomioistuinlaitoksen perusrahoituksen niukkuus. Liian pitkät käsittelyajat ovat johtaneet siihen, että joutuisuusvaatimus ei kaikilta osin toteudu ja oikeusturvan saatavuus on vaarantunut.

Tuomioistuinlaitoksen vaikuttavuustavoitteena on, että riita-, rikos- ja hallintolainkäyttöasiat ratkaistaan viivytyksettä, laadukkaasti ja edullisesti. Käräjäoikeuksissa on aktiivisesti pyritty lisäämään tuomioistuinsovittelujen määrää. Tuomioistuinsovittelun avulla asianosaisilla on mahdollisuus saada riita- tai lapsiasiaansa nopeasti ja vähäisin kustannuksin lainvoimainen ratkaisu. Mitä enemmän asioita sovitellaan, sitä enemmän jää resursseja riitaisten asioiden käsittelemiseen. Esimerkiksi Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa sovittelujen osuus riita-asioiden käsittelyssä on saatu hyvälle tasolle asianajajien ja muiden oikeudenkäyntiavustajien kanssa tehdyn yhteistyön avulla. Tuomioistuinsovittelua tarjotaan aktiivisesti kaikkien riita-asioiden asianosaisille. Tuomioistuinsovittelua on tehty tunnetuksi myös tiedotusvälineiden avulla.

Tuomioistuinlaitoksen tulostavoitteena on, että oikeusturvan ajallinen saatavuus toteutuu yhdenvertaisesti eri alueilla ja että yksittäisen tuomioistuimen keskimääräinen käsittelyaika ylittää enintään 3 kuukaudella oikeudellisen linjan keskiarvon. Yksittäisten tuomioistuinten käsittelyajoissa on suuria eroja saman tuomioistuinlinjan sisällä. Tämä on ongelmallista kansalaisten alueellisen yhdenvertaisuuden kannalta. Vuonna 2022 poikkeamat linjoittain olivat seuraavanlaiset: pisin hovioikeuksien käsittelyaikojen poikkeama oli 2,3 kk (2021: 2,4 kk), pisin hallinto-oikeuksien käsittelyaika poikkesi 3,9 kk (2021: 4,0 kk), pisin käräjäoikeuksien käsittelyaika rikosasioissa poikkesi 3,7 kk (2021:3,1 kk) ja laajoissa riita-asioissa 6 kk (2020: 8,4 kk). Toteumat vuosina 2020–2022 on kuvattu alla olevaan taulukkoon.

Käsittelyaikaerot eri hallinto-oikeuksien välillä lyhimmän ja pisimmän keskimääräisen käsittelyajan välillä ovat huomattavan suuria. Tämä on asia, johon tulisi saada myös pikimmiten korjaus, kun arvioidaan oikeuden saatavuutta valtakunnan eri osissa. Asiakkaiden sähköisten asiointipalveluiden käyttö edesauttaisi sujuvampaa prosessia. Hallinto-oikeuksissa asiointi tapahtuu edelleen valtaosin sähköpostitse.

Oikeusturvan ajalliseen saatavuuteen voidaan vaikuttaa muun muassa resurssien alueellisella kohdentamisella. Resurssien kohdentamisesta sovitaan tulosneuvotteluissa, mutta tarvittaessa lisäresursseja voidaan myöntää myös vuoden aikana tuomioistuinlaitokselle myönnettyjen määrärahojen puitteissa. Tuomioistuinviraston johtokunta on 10.11.2021 asettanut tuomioistuinten taloudellisten mittareiden kehittämistä käsittelevän työryhmän. Työryhmän tehtävänä on tehdä ehdotukset taloudellisista mittareista, joita käytetään jaettaessa määrärahoja käräjä-, hovi- ja hallinto-oikeuksille, näiden tuomioistuimien tulosohjauksessa ja niiden toiminnan tuloksellisuutta arvioitaessa.

Työryhmä julkaisi väliraporttinsa tuomioistuinten työmäärää mittaavista painokertoimista. Työryhmän toimikautta on jatkettu toukokuuhun 2023 asti.

Mittari: Joutuisuuden osalta asianosaiset voivat vaatia hyvitystä, mikäli asian käsittely on pitkittynyt. Valtiokonttori maksoi viivästymishyvitystä kaikkiaan noin 185 000 euroa vuonna 2022 ratkaistuissa 64 asiassa (2021: 212 000 euroa, 28 asiaa; vuonna 2020: 28 asiaa; vuonna 2019: 43 asiaa). Maksettujen hyvitysten määrä on ollut viime vuosina kasvussa, vaikka tavoitteena tulisi olla, ettei viivästymisiä olisi lainkaan. Vuosittain käsiteltävien asioiden määrään nähden hyvityksiä ei ole kohtuuttoman paljon.
Rikosasioissa prosessin kohtuuton kesto hyvitetään rikoksesta tuomitulle ensisijaisesti lieventämällä rangaistusta eikä pelkästään rangaistuksessa hyvitettyjen viivästysten sisältämien rikostuomioiden määristä ole saatavissa tilastotietoa. Varsin suuressa osassa viimeisen kolmen vuoden aikana yleisissä tuomioistuimissa tuomittuja hyvitystuomioita viiveet olivat syntyneet tuomioistuinkäsittelyä edeltävissä vaiheissa tai syistä, joihin tuomioistuimilla ei ole ollut suoranaista vaikutusmahdollisuutta. Tällaisia syitä viivästykselle ovat olleet esimerkiksi kansainvälistä viranomaisyhteistyötä edellyttänyt esitutkinta- ja syyteharkintavaihe tai jonkun asianosaisen vaikea tavoitettavuus.

Tuomioistuinlaitoksen tulostavoitteena on, että oikeusturvan ajallinen saatavuus toteutuu yhdenvertaisesti eri alueilla ja että yksittäisen tuomioistuimen keskimääräinen käsittelyaika ylittää enintään 3 kuukaudella oikeudellisen linjan keskiarvon. Tuomioistuinlaitoksen tulostavoitteiden sekä käsittelyaikojen toteumista raportoidaan yksityiskohtaisemmin Tuomioistuinlaitoksen toimintakertomuksessa: Tuomioistuinlaitoksen tilinpäätös vuodelta 2022 (KPY 155) (tuomioistuinvirasto.fi)

‍