3.4. Vastuu toiminnan kehittämisestä

Tuomioistuinlaitoksen tulevaa toimintaympäristöä on arvioitu oikeusministeriön asettaman Oikeudenkäytön kehitystyöryhmän arviomuistiossa. Laadukkaan oikeusturvan tuottamista tullaan edistämään oikeusministeriön helmikuussa 2023 asettamassa työryhmässä oikeusvaltion vahvistamiseksi ja oikeuslaitoksen kehittämiseksi, jonka yhtenä tehtävänä on arvioida menettelylainsäädännön ja muun oikeuslaitoksen toimintaan liittyvän sääntelyn toimivuutta sekä tehdä ehdotuksia oikeuslaitoksen toimintaa sujuvoittavasta lainsäädännöstä.

Esimerkkeinä tuomioistuinten laatuhankkeista esille voidaan nostaa Itä-Suomen hovioikeuden ja Rovaniemen hovioikeuden tekemä yhteistyösopimus lainkäytön laadun kehittämisestä ja hovioikeuspiirin pilotoinnista. Itä-Suomen hovioikeuspiirin tuomioistuimet ovat muodostaneet yhteisiä työryhmiä rikosprosessin tehostamiseksi ja nopeuttamiseksi. Itä-Suomen hovioikeus on aloittanut vuonna 2017 koulutusyhteistyön Itä-Suomen yliopiston kanssa, jonka koordinoimana hovioikeudessa järjestetään lainkäyttöhenkilökunnalle kaksi koulutustilaisuutta vuodessa.

Hallintotuomioistuinten valtakunnallisen laatuhankeen ensimmäinen vuoden mittainen kausi päättyi tarkastelukaudella 31.3.2022 ja hanketta jatkettiin välittömästi tämä jälkeen. Hankkeen tarkoituksena on tuomioistuinten riippumattomuuden asettamat rajat huomioon ottaen kehittää hallinto-oikeuksien ja osin myös vakuutusoikeuden ja markkinaoikeuden toiminnan laatua niin prosessin kuin päätösrakenteen ja päätösten perustelujen kirjoittamisen osalta ottaen huomioon erityisesti asiakasnäkökulma. Hankkeen kautta on mahdollista yhdenmukaistaa oikeudenkäyttöä jakaen yhteistyössä koko maan parhaita käytänteitä ja luoda asiakkaille tasalaatuisempaa asiakaskokemusta siitä riippumatta, missä tuomioistuimessa hän asioi.

Tuomioistuinlaitoksen toiminnan vaikutusta yksilöille, yhteisöille ja laajemmin yhteiskunnalle on kuvattu jo luvussa 3. Sosiaaliseen vastuuseen kuuluu myös työantajan vastuu mm. henkilöstön hyvinvoinnista ja osaamisesta. Tuomioistuinlaitos työllistää myös palkkatuettuja henkilöitä.

Palkkauksen kilpailukykyisyys vaikuttaa siihen, kuinka osaavaa henkilöstöä saadaan houkuteltua jäämään tuomioistuinlaitoksen palvelukseen. Tälläkin on kytkentä oikeusturvan toteutumiseen. Tuomioistuinvirasto osallistuu tuomioistuinlaitoksen henkilöstöä koskeviin virkaehtosopimusneuvotteluihin. Tuomioistuimien kansliahenkilöstön, erityisesti lainkäyttösihteereiden, palkkauksen jälkeenjääneisyys on tunnistettu ongelmakohta.

Työnantaja ja järjestöt pääsivät sopimukseen Tuomioistuinviraston tarkentavasta virkaehtosopimuksesta 30.5.2022 ja järjestöt hyväksyivät sopimuksen ja allekirjoittamispöytäkirjan 15.6.2022. Tuomioistuinviraston tarkentava virkaehtosopimus tuli voimaan takautuvasti 1.1.2022 lukien.

Tuomioistuinvirasto on selvittänyt yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa työhyvinvointia tuomioistuimissa keväällä 2022 toteutetulla Hyvinvointi ja työolot tuomioistuimissa – tutkimushankkeella. Hankkeen loppuraportin luonnosta käsiteltiin yhteistyössä tuomioistuinlaitoksen virastojen kanssa joulukuussa 2022 ja loppuraportti julkaistiin 10.1.2023. Tutkimuksen havaintojen perusteella tutkijat kokosivat raporttiin kehittämisehdotuksia, joiden jatkotyöstäminen ja toimenpiteiden suunnittelu etenee kevään 2023 aikana.

Tuomioistuinlaitoksen valtakunnallisista osaamisen kehittämisen toimenpiteistä ja koulutustoiminnasta vastaa Tuomioistuinvirasto yhteistyössä tuomarinkoulutuslautakunnan kanssa. Tuomioistuinvirasto organisoi ja mahdollistaa tuomareiden osallistumisen kansainvälisiin koulutuksiin ja vaihtoihin sekä huolehtii lakisääteisten tehtäviensä mukaisesti tuomioistuimien henkilöstön kouluttamisesta ja perehdyttämisestä tuomarinkoulutuslautakunnan antamien raamien mukaisesti.

Vuonna 2022 Tuomioistuinviraston järjestämä koulutus toteutui pääsääntöisesti tuomarinkoulutuslautakunnan vahvistaman koulutussuunnitelman ja budjetin puitteissa. Koulutusta järjestetään kaikille henkilöstöryhmille, kuitenkin hieman lainkäyttöhenkilöstön osaamisen kehittämiseen painottuen. Tämän lisäksi tuomioistuimet toteuttavat itsenäisesti osaamisen kehittämiseen liittyviä toimenpiteitä tuomioistuinlinjoittain (yleiset tuomioistuimet, hallintotuomioistuimet, erityistuomioistuimet), alueellisesti (esimerkiksi hovioikeuspiireittäin) sekä kunkin tuomioistuimen tarpeiden mukaisesti.

Oikeuspalveluiden saatavuuteen liittyy sähköisten asiointipalvelujen kehittäminen ja toteuttaminen (esim. HAIPA-asioinnit). Käynnissä olevassa yleisten tuomioistuinten asiankäsittelyjärjestelmän AIPA-hankkeessa kehitetään Syyttäjälaitoksen ja yleisten tuomioistuinten työmenetelmiä. Hallinto- ja erityistuomioistuimissa on vuonna 2020 otettu käyttöön asiankäsittelyjärjestelmän (HAIPA), jonka asiointiportaalin käyttöä edistetään tavoitteena lisätä asioiden sähköistä vireille tuloa. AIPA- ja HAIPA-järjestelmien käyttöönoton myötä lainkäyttötyössä voidaan siirtyä paperittomaan työtapaan. Sähköiset asiankäsittelyt tuottavat hyötyjä sekä asiakkaille että viranomaisille.

Oikeusministeriön hallinnonalalla ollaan ottamassa käyttöön myös yhteinen uusi hallinnollisten asioiden asianhallintajärjestelmä HILDA. Järjestelmä tehostaa asianhallintaa ja sen ajantasaisuutta, parantaa tiedonsaantia viranomaisen käsittelyssä olevista ja olleista asioista sekä yhtenäistää hallinnollisten asioiden asianhallinnan ja asiakirjahallinnon menettelyjä tuomioistuinlaitoksessa. Lisäksi hallinnollisten asioiden asiankäsittelyssä ja asiakirjahallinnossa siirrytään uuden järjestelmän myötä paperittomaan työtapaan. Asiankäsittelyjärjestelmä on kokonaisuudessaan tuomioistuinlaitoksessa käytössä huhtikuussa 2023.

Uusien tietojärjestelmien käyttöönoton edellytyksenä on usein se, että ne suunnitellaan ja rakennetaan siten, että tietosuoja toteutuu niissä sisäänrakennetusti ja oletusarvioisesti. Tietosuoja turvaa muun muassa sitä, että viranomaistoiminnassa päätöksenteon pohjana olevat tiedot ovat oikeita ja ajantasaisia. Tämä vaatimus korostuu erityisesti tuomioistuintoiminnassa, jossa päätöksenteolla voi olla merkittäviä vaikutuksia yksilön oikeuksiin ja vapauksiin.

Muihin vuoden 2022 aikana tehtyihin kehittämistoimenpiteisiin kuuluu mm: haastemiesten uuden HATI-tiedonhakujärjestelmä käyttöönotto, jonka myötä tehostettiin haastemiestyöhön liittyvää tiedon hakua.

Mittari: Vuonna 2022 oli yhteensä 145 koulutuspäivää (2021: 166 päivää; 2020: 163 päivää) ja koulutuksiin osallistui 3 102 henkilöä (2021: 5 895 hlöä; 2020: 4 642 hlöä). Koulutuksista saadut palautteet olivat kiitettävällä tasolla: suurimmasta osasta kokonaisarvosana yli 4 (asteikolla 1–5).