4. Tasa-arvon toteutuminen
Tuomioistuinlaitos edistää tasa-arvon toteutumista toiminnallaan monin eri tavoin ja näin ollen myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteen 5. toteutumista. Työantajan roolissa vaikutetaan alatavoitteen 5.5. Taata naisille täysivaltainen ja tehokas osallistuminen sekä yhtäläiset johtamismahdollisuudet kaikilla päätöksenteon tasoilla politiikassa, taloudessa ja julkisessa elämässä toteutumiseen.
Tuomioistuinviraston tehtävänä 1.1.2021 lukien on ollut päättää tuomioistuinten virkojen perustamiseen, lakkauttamiseen, siirtämiseen ja virkajärjestelyihin liittyvistä asioista sekä hoitaa tuomioistuinten palveluksessa olevia koskevia palvelussuhdeasioita siltä osin kuin ne eivät kuulu tuomioistuimelle tai muulle viranomaiselle. Tuomioistuimet huolehtivat kuitenkin itse muun henkilöstönsä kuin tuomareiden rekrytoinnista.
Esityksen tuomareiden nimittämisestä tekee itsenäinen tuomarinvalintalautakunta. Tuomarinvalintalautakunta tekee esitykset myös määräajaksi virkaan nimitettävien päällikkötuomareiden nimitysasioissa. Lautakunta ei tee esitystä korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden jäsenen nimittämisasioissa. Korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden sekä määräaikaisen tuomarin nimittämisestä säädetään erikseen.
Tuomioistuinlaitoksessa sukupuolijakauma on oikeustieteellisen koulutuksen ja tuomareiden osalta kääntynyt selvästi naisvoittoiseksi, mutta tähän nähden naisia on vähän päällikköviroissa. Vuonna 2022 käräjäoikeuksien, hallinto-oikeusien ja erityistuomioistuinten päällikkötuomareina oli myös naisia. Päällikkötuomareiden sukupuolijakauma ei vastaa tuomarikunnan, saati tuomioistuinlaitoksen koko henkilöstön sukupuolijakaumaa. Tulevaisuudessa tähän voitaisiin kiinnittää huomiota ja pyrkiä kannustamaan naisia johtotehtäviin. Toisaalta huomiota tulee kiinnittää myös siihen, miten erityisesti hallintotuomioistuimiin saataisiin houkuteltua aiempaa enemmän miehiä töihin.
Tuomioistuinvirastossa noudatetaan valtion yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa sovittuja perhevapaita koskevia sopimuskohtia. Henkilöstölle on viestitty sekä ohjeistettu perhevapaiden hakemiseen ja käyttöön liittyvät sopimusehdot. Työtehtäviä järjestellään mahdollisuuksien mukaan, jotta perhevapaat on mahdollista hyödyntää työntekijän toiveiden mukaisesti mahdollisimman täysimääräisenä.
Jokaisessa tuomioistuimessa on laadittu tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslaeissa edellytetty tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma, joka käsitellään valtion yhteistoimintalain mukaisesti yhteistoimintamenettelyssä. Tuomioistuinvirastolla on myös henkilöstöpoliittinen tasa-arvosuunnitelma, mutta toiminnallista suunnitelmaa ei ole vielä laadittu.
Mittari: Tuomareiden sukukupuolijakauma vuonna 2022 oli: naisia 60 %, miehiä 40 %, vertailuvuonna 2021 tuomareiden sukupuolijakauma oli sama (60–40).
Vuonna 2022 korkeimmissa oikeuksissa päällikkötuomareista 100 % oli miehiä (n=2). Myös hovioikeuksissa kaikki päällikkötuomarit olivat miehiä (n=5). Käräjäoikeuksissa päällikkötuomareista naisia oli 25 % (n= 20). Hallinto-oikeuksissa päällikkötuomareista naisia oli 67 % ja miehiä 33 % (n=6), erityistuomioistuimissa suhdeluku oli käänteinen: naisia 33 % ja miehiä 67 % (n=3).
Vertailuvuonna 2021 korkeimmissa oikeuksissa päällikkötuomareista 100 % oli miehiä. Hovioikeuksissa päällikkötuomareista naisia oli 20 %, käräjäoikeuksissa vastaava luku oli 15 %. Hallinto-oikeuksissa päällikkötuomareista naisia ja miehiä oli yhtä paljon (50 % ja 50 %), erityistuomioistuimissa suhdeluku oli: naisia 33 % ja miehiä 67 %.
Vastaavasti vuonna 2020 korkeimmissa oikeuksissa päällikkötuomareista 100 % oli miehiä. Hovioikeuksissa päällikkötuomareista naisia oli 20 %, käräjäoikeuksissa vastaava luku oli 15 %. Hallinto-oikeuksissa päällikkötuomareista naisia oli 50 %, miehiä 50 %. Erityistuomioistuimissa päällikkötuomareiden suhdeluku oli: naisia 33 % ja miehiä 67 %. Kaikkien tuomareiden sukukupuolijakauma vuonna 2020 oli: naisia 60 %, miehiä 40 %.
Julkaistu 15.5.2023