5. Yhdenvertaiset mahdollisuudet

Tuomioistuimet edistävät tavoitetta perustehtäväänsä hoitaessaan eli tuomiovaltaa käyttäessään toimeenpanijana. Yhdenvertainen kohtelu oikeusprosessissa, riippumattomuus ja laatu ovat kaikki oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin elementtejä, joihin kaikkien länsimaisten oikeusvaltioiden tuomioistuimet sitoutuvat. Kansalaisten yhdenvertainen kohtelu sekä riippumaton ja asianmukainen käsittely tuomioistuimessa taataan perustuslain tasolla. Myös tuomioistuinlaitoksen resurssien jaossa huomioidaan, miten oikeusturvan ajallinen saatavuus toteutuu yhdenvertaisesti eri alueilla (kuvattu kappaleessa 3.2.).

Oikeudenhoidon selonteon mukaan yksi koko oikeudenhoidon resursseja koskeva erityiskysymys on kielellisten oikeuksien toteutuminen kansalaisten oikeusturvapalveluissa ja eri ryhmien tarpeiden huomioiminen. Kansalaisten yhdenvertaisuus edellyttää muun muassa valtiollisten ja kaksikielisissä kunnissa kunnallisten palvelujen tarjoamista yhtäläisin perustein suomen- ja ruotsin kielellä ja vähemmistöjen tarpeet huomioon ottaen.

Kielilaki sääntelee kansalliskieliä. Suomen- tai ruotsinkielisellä henkilöllä on tuomioistuimessa aina oikeus käyttää suomea tai ruotsia ja oikeus tulla kuulluksi omalla kielellään. Hänellä on myös oikeus tulkkaukseen ja käännökseen sen mukaan kuin kielilaissa säädetään. Saamelaisilla on kotiseutualueellaan oikeus käyttää saamen kieltä. Oikeudesta käyttää saamen kieltä oikeudenkäynnissä säädetään saamen kielen käyttämisestä viranomaisissa annetussa laissa.

Tuomioistuinlaitoksen henkilöstön kielitaito on keskeinen tekijä kielellisten oikeuksien toteutumisen kannalta. Selonteossa on todettu, että oikeushallinnon ruotsinkielisen palvelun saatavuus ei ole riittävällä tasolla kaksikielisillä alueilla. Kaksikielisillä alueilla tulee turvata tuomioistuinyksiköiden jatkuvuus, ruotsinkielisten palvelujen saatavuus ja oikeushallinnon muiden viranomaisten riittävä läsnäolo. Lisäksi on huolehdittava, että näillä alueilla henkilöstöä rekrytoitaessa annetaan riittävä painoarvo ruotsinkielisen palvelun edellyttämälle kielitaidolle.

Virkaan nimittämisen yhteydessä edellytetään virkamieheltä vaadittavaa kielitaitoa toisen kotimaisen kielen taidossa. Muiden kielten taito riippuu tehtävän sisällöstä ja tasosta. Ylemmissä tehtävissä yleensä toivotaan ainakin englannin kielen taitoa. Henkilöstön todellisesta kielitaidosta ei ole saatavilla aukottomia tilastotietoja, mutta tilannetta voidaan arvioida mm. tuomioistuimille kesällä 2022 tehdyn kielitaitokyselyn perusteella. Vuoden 2019 käräjäoikeusverkoston rakenneuudistuksen ja summaaristen riita-asioiden keskittämisen arviointia koskevassa oikeusministeriön alkuvuonna 2023 julkaisemassa selvityksessä on esitetty kielitaitokyselyn vastauksia. (OM julkaisuja 2023: Vuoden 2019 käräjäoikeusverkoston rakenneuudistuksen ja summaaristen riita-asioiden keskittämisen arviointi )

Selvityksen mukaan huolestuttava havainto on se, että ruotsiksi käsiteltyjen rikosasioiden osuus on ollut selvässä laskussa ainakin vuodesta 2010 lähtien. Tilastojen mukaan ruotsiksi käsiteltyjen asioiden osuus kaikista ratkaisuista on laskenut trendinomaisesti vuosien 2010 (2,2 %) ja 2021 (1,4 %) välillä. Selvintä lasku on nykyisen Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuden alueella, jossa osuus on tuona aikana laskenut 6,3 prosentista 2,4 prosenttiin. Koska ruotsinkielisen väestön määrä on muuttunut tuomiopiirin alueella tänä aikana vain vähän, on epätodennäköistä, että se selittäisi ruotsiksi käsiteltyjen asioiden osuuden laskua. Selvityksen mukaan näyttääkin siltä, että yhä useampi ruotsinkielinen luopuu jostain syystä oikeudestaan käyttää tuomioistuimessa omaa kieltään.

Edellä sanottua varten Tuomioistuinvirastossa kartoitetaan mahdollisuutta vahvistaa ruotsin kielen asemaa ja osaamista tuomioistuinlaitoksen sisällä asiakkaiden suuntaan, esimerkiksi samalla tavoin kuin syyttäjälaitoksessa on tehty perustamalla ruotsinkielisten palveluiden verkosto (nätverk för svenskspråkig service). On tärkeää, että kansalaisten keskuudessa ei synny sellaista käsitystä, että oikeudellisen asian hoitaminen ruotsiksi ei olisi mahdollista taikka suotavaa.

Muiden kuin kotimaisten kielten osalta rikosasian asianosaisella on oikeus maksuttomaan tulkkaukseen oikeudessa sekä oikeus tarvittaviin käännöksiin. Riita- ja hakemusasioissa asianosaisen, joka haluaa käännöksen tai tulkkausta, on huolehdittava tästä itse ja omalla kustannuksellaan, (jollei tuomioistuin asian laadun huomioon ottaen toisin päätä.)

Eräät tuomioistuimet järjestävät henkilökunnalleen ruotsin kielen kursseja. Vuoden 2023 alusta lukien vakuutusoikeudessa on järjestetty viikoittain ruotsin kielen oppitunteja. Varsinais-Suomen käräjäoikeus tekee yliopiston kanssa yhteistyötä ruotsinkielisen oikeustieteellisen koulutuksen edistämiseksi.

Poliisihallituksen (POHA) tuomioistuimille, oikeusministeriölle, Rikosseuraamuslaitokselle, poliisille, Rajavartiolaitokselle ja Tullille kilpailuttama tulkkauspalveluiden sopimuskausi lähti liikkeelle marraskuun 2022 lopulla. Tavoitteena kilpailutukselle oli löytää oikeustulkkauksen ammattilaisia (rekisteröity oikeustulkki) vastaamaan juuri oikeuslaitoksen tulkkaustarpeita. Tuomioistuinvirasto osana laadunseurantaa kerää tuomioistuimilta reklamaatioita koskien tulkkauksia. Yhtenä tavoitteena on, että sama tulkki olisi mukana koko prosessin läpi. Tämä on oikeusturvan kannalta olennaista.

Tuomioistuinvirastolla on edustaja Opetushallituksen oikeustulkkirekisterilautakunnassa ja auktorisoitujen kääntäjien lautakunnassa. Oikeustulkkirekisterilautakunta järjestää vuosittain tulkkausalan opiskelijoille, tulkeille ja tulkkien parissa työskenteleville viranomaisille suunnatun oikeustulkkausseminaarin. Seuraava seminaari järjestetään toukokuussa 2023.

Tuomioistuinviraston edustaja on vuonna 2022 pitänyt perehdytyskoulutuksen oikeustulkkauksen erikoistumistutkintoa Diakonia-ammattikorkeakoulussa (Diak) opiskeleville tuomioistuinlaitoksen rakenteesta, perusprosesseista ja -periaatteista. Tuomioistuinvirasto on vuoden 2022 aikana tehnyt yhteistyöstä Laurea ammattikorkeakoulun oikeusmuotoiluopiskelijoiden kanssa. Tuomioistuinviraston ohjauksessa valmistui opiskelijoiden tuottama englanninkielinen opasvideo todistajille ”As a witness in a trial ”.

Yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden toteutumista on edistetty vuoden 2022 aikana marraskuussa järjestettävällä kaksipäiväisellä koulutuksella: "Syrjintä ja yhdenvertaisuus." Koulutuksen tavoitteena oli antaa yleis- ja syventävää tietoa yhdenvertaisuutta ja syrjintää koskevasta sääntelystä ja ajankohtaisista oikeustulkinnoista.

Mittari: Tavoite on uusi ja sille ei ole vielä asetettu mittaria. Yhtenä mittarina voitaisiin pitää esimerkiksi aiheesta järjestettyjen koulutusten ja niihin osallistuvien määrää.

Kielikysymysten osalta tulevaisuudessa mahdollisena ilmiötä koskevana seurantamittarina voisi toimia ruotsiksi käsiteltyjen asioiden määrä, henkilökunnan kielitaito (kielitutkinnot tai maksettujen kielilisien määrä) tai eri kielillä käsiteltyjen asioiden määrät tai käsittelyajat. Myös käännöstoiminnan osalta voidaan löytää mittareita mm. paljonko tuomioita käännätetään tai paljonko tuomioistuimissa järjestetään kielikoulutusta.