8. Toiminnan negatiivisten vaikutusten vähentäminen

8.1. Hiilijalanjäljen muodostuminen

Keväällä 2020 toteutetun oikeusministeriön hallinnonalan hiilijalanjäljen laskennan perusteella hallinnonalan kasvihuonepäästöt olivat vuonna 2019 yhteensä n. 50 000 tCO2e. Oikeusministeriö on sitoutunut pienentämään hallinnonalan hiilijalanjälkeä 35 % vuoteen 2035 mennessä verrattuna vuoden 2019 kokonaispäästöihin.

Tuomioistuinlaitoksen osuus koko hallinnonalan hiilijalanjäljestä on arviolta noin 26 %. Valtiokonttori työstää valtionhallinnon hiilijalanjälkiarvion tuottamista yhdessä konsernitoimijoiden kanssa. Tuomioistuinlaitoksen kestävän kehityksen tulostavoitteena on arvioida toimenpiteitä oman toimialansa hiilijalanjäljen pienentämiseksi sekä laatia suunnitelma ja asettaa tavoite tunnistettujen päästövähennysten toteuttamiseksi siten, että toteumatiedot ovat saatavissa viimeistään vuonna 2025.
Jokainen tuomioistuin on oma itsenäinen virastonsa, mikä tarkoittaa sitä, että jokaisella virastolla on omat toimintatapansa ja erityispiirteensä. Tämä seikka tulee ottaa huomioon raportoinnissa. Vuotta 2023 koskien tuomioistuinten tulostavoitteeksi ja mittariksi on asetettu, että virastot tekevät itsearviointia omista toimista hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Näitä tietoja tullaan keräämään ja hyödyntämään tulevissa vastuullisuusraporteissa.

Tuomioistuinlaitos jakautuu alueiden ja tuomioistuinten asteiden mukaan. Yksittäisiä tuomioistuimia on Suomessa kaikkiaan 36. Tuomioistuimet sijaitsevat maantieteellisesti erilaisilla alueille, mikä vaikuttaa olennaisesti esimerkiksi matkustamisesta aiheutuviin päästöihin.

Päästövähennysten ja sitä kautta pienemmän hiilijalanjäljen saavuttamiseen vaikuttavat keskeisesti ainakin toimitilat ja matkustamisen vähentäminen. Toimitilojen osalta tulee kuitenkin huomioida, että tilojen käyttötarkoitus ja käyttäjä määrittävät sen, minkälaisia tiloja ja niihin liittyviä ratkaisuja tarvitaan.

Vuoden 2022 tuomioistuinlaitoksen toimintamenoista noin 12 % kohdistui toimitilamenoihin. Toimitilojen strategisessa ohjauksessa tulee asianmukaisesti huomioida tuomioistuinten riippumaton asema. Toimitilojen tulee ennen muuta olla sellaisia, että kansalainen ymmärtää asioivansa tuomioistuimessa. Tuomioistuinten toimitilat tulisi suunnitella tuomioistuinten toiminnallisista tarpeista lähtien siten, että pääsy tuomioistuimiin turvataan. Tärkeää on huomioida myös oikeudenkäyntien sensitiivisyys, niiden osapuolten ja myös erityisryhmien tarpeet erityisesti tiloja ja kulkureittejä suunniteltaessa. Henkilöstön työskentelytilojen tulee tukea toimintaa; niiden tulee olla asianmukaiset esimerkiksi salassa pidettävien asioiden käsittely huomioon ottaen.

Valtion toimitilastrategian mukaisesti toimitilat vuokrataan pääosin Senaatin kautta. Osana hallituksen tavoitetta Suomen hiilineutraalisuudesta vuoteen 2035 mennessä Senaatti-kiinteistöt toteuttaa suunnitellut hiilineutraalisuustoimenpiteet valtion omistamissa kiinteistöissä. Senaatti-konserni on aloittanut myös laajan energiansäästöohjelman valtion kiinteistöissä. Ohjelman tavoitteena on ollut auttaa valtiota selviämään energiamarkkinoiden haastavasta talvesta ja hillitä rajua energiakustannusten nousua. Säästöohjelma on käynnistetty lokakuun 2022 alussa ottamalla käyttöön nopeita ja tehokkaita energiansäästöratkaisuja, kuten sisälämpötilan alentaminen (min. 20,5 astetta) ja muut talotekniikan asetusarvojen säädöt.

Yhteistyössä Senaatin kanssa tehdään toimeenpanosuunnitelma siitä, mitkä ja miten uuden valtion toimitilastrategian linjaukset toimeenpannaan tuomioistuinlaitoksessa. Toimistotilojen tilatehokkuutta pyritään parantamaan nykyisestä noin 25 neliömetristä/htv lähemmäs valtion toimitilastrategian mukaista tilatehokkuustavoitetta, joka uusissa käynnistyvissä tilahankkeissa on keskimääräin 10 neliötä/htv. Valtiovarainministeriön ohjeen mukaisesti virastot ja laitokset toteuttivat toimitilojen käyttöasteen mittaukset syksyn 2022 aikana. Tietojen pohjalta virastot ja laitokset analysoivat tilatarpeen yhdessä Senaatti-kiinteistöjen kanssa. Käyttöastemittauksista saatavan tietoa hyödynnetään myös laajemmin tilankäytön ja tilojen kehittämisen suunnittelussa sekä toimitilastrategian toimeenpanosuunnitelmien tekemisessä.

Oikeusministeriön asetuksella (1115/2020) säädetään käräjäoikeuksien kanslioiden ja istuntopaikkojen sijainnista: käräjäoikeuksien kanslioita on yhteensä 24 paikkakunnalla ja istuntopaikkoja 39 paikkakunnalla. Vuoden 2022 lopussa koko maassa oli yhteensä 344 istuntosalia (vuonna 2021: 323 salia), joista 202 pääkäsittelysalia, 16 pakkokeinosalia, 94 valmistelusalia ja 32 sovittelusalia. Toiminta- ja taloussuunnitelman mukaisesti erillisiä istuntopaikkoja ei ole kuin perustelluista syistä, joten tehottomuutta tilojen käytössä ei synny sen vuoksi, että olisi paljon vähällä käytöllä olevia toimitiloja. Istuntopaikoilla istuntopäiviä järjestetään harvakseltaan, mutta tilakustannukset joudutaan maksamaan koko ajalta.

Erilliset istuntopaikat mahdollistavat oikeudenkäyntien toteuttamisen lähempänä asiakkaita, mikä luonnollisesti jo sinällään parantaa oikeuden saatavuutta ja vähentää oikeudenkäyntiin osallistuvien vaivaa, kustannuksia ja matkustamista. Istuntopaikat - pääkanslian ohella - tarjoavat etäosallistumismahdollisuuden oikeudenkäynteihin myös muualla maassa parantaen tällä tavoin edelleen oikeuden saatavuutta sekä vähentäen tarvetta matkustaa.

Esimerkkinä vuonna 2022 valmistuneista toimitiloista on Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus. Sen uudet toimitilat ovat hyvien julkisten kulkuyhteyksien varrella ja helposti saavutettavissa, ja ne ovat tilankäytöltään erittäin tehokkaat. Toimitilojen suunnittelussa on otettu huomioon esteettömyys, ja Espoon vammaisneuvosto on ennen käyttöönottoa hyväksynyt tilat. Espoon uusi oikeustalo on myös ekologinen, se lämmitetään maalämmöllä ja sen katolla on tehokas aurinkovoimala.
Oikeudenhoidon selonteossa on todettu, että toimintaedellytysten turvaaminen ja oikeudenhoidon tavoitteisiin pääseminen edellyttää pysyvää lisärahoitusta. Käytännössä tämä tarkoittaisi ennen kaikkea henkilöstön lisäystä ja siten myös organisaation suurempaa jalanjälkeä. Vastaavasti tuomioistuinlaitoksen jalanjälkeä voidaan pyrkiä vähentämään mm. etäyhteyksiä hyödyntämällä, paperittomuudella ja muilla jäljempänä esitetyillä keinoilla.

8.2. Etäyhteyksien käytöllä pienennetään hiilijalanjälkeä

Tuomioistuinlaitoksen toiminnassa hyödynnetään laajasti videoneuvotteluyhteyksiä. Etäyhteyksiä käytetään sisäisissä palavereissa ja koulutuksissa ylimääräisen ja turhan matkustamisen välttämiseksi. Kollegiaaliset tuomioistuimet pitävät sisäisiä esittelyistuntojaan myös etänä. Tämä vähentää matkustustarvetta. Lainkäyttöasioiden sähköistä käsittelyä ja etenkin aineiston esittämistä sähköisessä muodossa tukee istuntosalien varustaminen nykyaikaisella ja asianmukaisella esitystekniikalla.

Vuonna 2020 käynnistynyt salivarusteluprojekti saadaan päätökseen vuoden 2023 aikana. Videoneuvottelulaitteita oli käytössä vuonna 2022 yhteensä 404 kappaletta (2021: 395 kpl; 2020: 335 kpl) ja niiden käyttö (videokuuleminen tai video-osallistuminen) on muuttunut arkipäiväiseksi toimintatavaksi (vuonna 2019 käyttömäärä: 96/laite, vuonna 2020:132/laite, vuonna 2021: 135/laite, vuonna 2022: 107/laite). Vuoden 2022 aikana on pidetty yhteensä 43 059 etäneuvottelua, mikä tarkoittaa keskimäärin 828 neuvottelua viikossa. Keskimäärin yksi neuvottelu on kestänyt 1,24 tuntia.

Etäyhteyksien käyttö istunnoissa tehostaa tuomioistuimen toimintaa, palvelee asiakkaita ja vähentää hiilijalanjälkeä, mutta tuo toisaalta myös uusia resurssitarpeita jo ennestään resurssipulasta kärsiviin tuomioistuimiin. Yhteyksien käyttö edellyttää ennen istuntoja ja istuntojen aikana AV-laitteista ja yhteyksistä huolehtivaa henkilökuntaa, koska tuomarin on kyettävä keskittymään lainkäyttöön. Erilliset videokuulemispalvelut puolestaan edellyttävät henkilökuntaa, joka voi sitoutua huolehtimaan niistä.
Osittain pandemiastakin johtuen etäosallistumista oikeudenkäynteihin tai yksittäisen henkilön kuulemista etäyhteysvälineellä on pyritty suosimaan silloin, kun se on lainsäädännön tai asian laadun nojalla ollut mahdollista. Etäyhteyksien käyttö ei kuitenkaan saa vaarantaa oikeudenkäyntien julkisuutta. Oikeudenkäyntien julkisuuden toteutumisessa etäyhteyksiä käytettäessä on edelleen kehittämisen varaa.

Lisääntynyt etäosallistuminen ja -kuuleminen on säästänyt aikaa ja resursseja ja mahdollistanut henkilöiden kuulemisen ilman tarvetta matkustaa istuntopaikalle. Etäosallistumisella oikeudenkäynteihin on vielä etäkokouksia merkittävämpi vaikutus hiilijalanjäljen vähentämisen kannalta. Sama koskee myös kansainvälisiä etäkuulemisia. Kansainvälisten etäkuulemisten osalta on niiden toteuttamisessa hallinto-oikeuksissa havaittu suuria haasteita, joiden selättäminen on vasta alkutekijöissään.

Eduskunta on 10.12.2021 hyväksynyt hallituksen esityksessä (HE 133/2021 vp) tarkoitetut lainsäädäntömuutokset koskien henkilötodistelun tallentamisesta videotallenteelle hovioikeutta varten. Tallentamisen edellyttämän järjestelmän hankintamenettely on käynnissä ja tavoitteena on, että hankintapäätös saataisiin tehtyä ja sopimus toimittajan kanssa allekirjoitettua alkusyksystä 2023.

Oikeudenkäyttöä pyritään sähköistämään, mutta toistaiseksi kysymys on lähinnä sähköpostitse lähetettävistä asiakirjoista useassa asiaryhmässä. Paperisista asiakirjoista ollaan pääsemässä eroon, mutta digitalisaatiosta ei voida vielä puhua.

Tuomioistuinvirasto tukee siirtymää kohti kokonaan paperitonta työskentelyä ja sähköisten toimintatapojen omaksumista tuomioistuimissa. Toisaalta tämä itsessään ei kuitenkaan tarkoita lopullista päämäärää vaan jatkossa tulisi keskittyä vähentämään sähkön kulutusta ja hankinnoissa suosia mahdollisimman kestäviä energiamuotoja.
Sähköisten asianhallintajärjestelmien käyttöönottoa ja kehittämistä tuomioistuinlaitoksessa on kuvattu kappaleessa 3.4. On huomioitava, että uudet asianhallintajärjestelmät toimivat täysin sähköisesti ja asioiden digitalisointi tulee sähkön kulutukseen liittyen todennäköisesti kasvattamaan ICT-hiilijalanjälkeä. Hiilijalanjälkilaskennassa ICT-hankinnoilla on merkittävä vaikutus arvioitaessa päästökuormaa.

Pandemian myötä on huomattu, että esimerkiksi koulutuksia ja palavereja voidaan pitää etänä tai hybridinä, mikä ilman muuta vähentää matkustamista. Työmatkapäästöjä säästää etätyömahdollisuus. Ilmastonmuutoksen torjuminen ei ole kuitenkaan ollut varsinainen tavoite vaan poikkeuksellisista olosuhteista johtuva sivutuote. Etäkokouksia suositaan ja etäyhteyksiä on hyödynnetty tuomioistuinlaitoksessa myös kansainvälisesti ja siten säästetty lentopäästöissä, tätä aiotaan jatkaa.

Tuomioistuinlaitoksen matkustusohjeen mukaan etäkokoustekniikkaa hyödyntämällä säästetään matkakuluja ja vähennetään ympäristökuormitusta sekä saavutetaan etuja ajankäytössä. Matkustusta korvaavien teknisten ratkaisujen hyödyntäminen tulee selvittää aina ennen matkapäätöstä. Valtion matkustusstrategian mukaisesti lentomatkustamista tulee välttää alle 500 kilometrin matkoilla, jos lentomatka on korvattavissa ajallisesti kohtuullisin juna-, laiva- tai bussiyhteyksin. Vuonna 2022 tuomioistuinlaitoksen kilometrikorvaukset olivat yhteensä noin 1 092 950 euroa (vuonna 2021: 1 047 440 euroa; vuonna 2020: 940 490 euroa, vuonna 2019: 975 940 euroa). Tuomioistuinlaitoksen osalta on kuitenkin huomioitava, että matkustamisesta aiheutuvia päästöjä ei voida karsia vain etäkokouksia lisäämällä, sillä suurin osa kilometrikorvauksista on maksettu haastemiehille haasteiden toimittamiseen liittyen.

‍Haasteiden toimittamistapoihin on kiinnitetty huomiota ja ne pyritään toimittamaan mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti, mikä on myös ympäristön kannalta hyödyllistä. Puhelin-tiedoksiantojen osuus tiedoksiantojen määrästä on kasvanut viime vuosien aikana (vuonna 2019: 50 %, vuonna 2020: 56 %, vuonna 2021: 58 %, vuonna 2022: 57 %).

Yksittäisen henkilön toteutettavissa olevia toimenpiteitä, joita voidaan tehdä päästöjen vähentämiseksi, ovat mm. julkisen liikenteen suosiminen työmatkoihin, tulostuksen minimointi, valojen sammuttaminen käyttämättömistä tiloista sekä LED-lamppujen käyttö sekä työaseman ja näyttöjen sammuttaminen, kun niitä ei käytetä. Työvälineissä voidaan tehdä energiatehokkaita valintoja. Hankintojen vähentäminen ja niiden tarkoituksenmukaisuus sekä kierrättämisen suosiminen ovat keino vähentää jalanjälkeä. Tuomioistuinvirastossa on vuoden aikana pohdittu kokoustarjoilujen järjestämistä ja pyritty vähentämään hävikkiä.

Mittari: Tuomioistuinviraston tulostavoitteena on arvioida toimenpiteitä toimialansa hiilijalanjäljen pienentämiseksi sekä laatia suunnitelma ja asettaa tavoite tunnistettujen päästövähennysten toteuttamiseksi siten, että toteumatiedot ovat saatavissa viimeistään vuonna 2025.