1. Esipuhe

Tuomioistuinvirasto on julkaissut tuomioistuinlaitoksen vastuullisuusraportin vuodesta 2021 lukien, kun Valtiokonttorin vastuullisuusraportointia koskeva suositus tuli voimaan. Tärkeiden tavoitteiden edistämiseksi Tuomioistuinvirasto on 8.9.2023 tehdyllä päätöksellä asettanut pysyvän verkoston, jonka tehtävänä on edistää koko tuomioistuinlaitoksen kestävän kehityksen tavoitteita ja kehittää vastuullisuusraportointia.

Tuomioistuinviraston alkuvuosien toimintaa on arvioitu marraskuussa 2023 julkaistussa virastoarvioinnissa (Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:79). Arvioinnin perusteella Tuomioistuinviraston toiminta on vakiintumassa ja viraston perustamisen myötä luotu uusi virastorakenne on vahvistanut tuomioistuinlaitoksen itsenäisyyttä ja tuomioistuinten riippumattomuutta. Tuomioistuinlaitoksen uuden strategian visiossa korostetaankin tuomioistuinlaitoksen asemaa ja oikeusturvan laatua. Tahtotila on, että oikeuslaitoksen ytimessä olevat tuomioistuimet tuottavat laadukasta oikeusturvaa joutuisasti ja nykyaikaisin menetelmin.

Yksi oikeuslaitoksen keskeisistä haasteista on jo pitkään ollut oikeusprosessien pitkä kesto. Tuomioistuinten ruuhkautuneen työtilanteen taustalla on ollut puutteellinen perusrahoitus, jota ollaan vihdoinkin saattamassa kuntoon. Julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 2024–2027 tuomioistuinlaitokselle myönnettiin lähes 20 miljoonaa euroa pysyvää lisärahoitusta.

Tuomioistuinviraston tehtävä on tukea tuomioistuinten lainkäyttötoimintaa ja ohjata tuomioistuinlaitosta siten, että tuomioistuinlaitoksen toiminta on vaikuttavaa ja oikeusturva toteutuu tehokkaasti ja alueellisesti tasapuolisesti. Lisärahoituksen turvin on kuluvalle vuodelle pystytty osoittamaan tuomioistuimille lisää henkilöstöä noin 100 henkilötyövuoden verran. Suuri osa tästä lisähenkilöstöstä rekrytoidaan pääkaupunkiseudun tuomioistuimiin purkamaan ruuhkia ja tasaamaan käsittelyaikoja suhteessa koko maan käsittelyaikoihin. Viime vuonna julkaistussa Työterveyslaitoksen tutkimuksessa selvitettiin kattavasti tuomioistuimissa työskentelevien työoloja ja työhyvinvointia. Tutkimushankkeeseen osallistui lähes 2000 tuomioistuimissa työskentelevää ja yli puolet vastaajista koki säännöllistä työn imua. Kuitenkin tulosten perusteella työn määrä ja rooliristiriidat kuormittavat tuomioistuimissa työskenteleviä.

Tuomioistuinlaitoksen strategiassa tavoitellaan, että tuomioistuinlaitos on hyvä ja haluttu työpaikka. Tämä edellyttää, että työkuorma pysyy kohtuullisella tasolla. Työhyvinvointi näkyy yhtenä keskeisenä teemana myös käsillä olevassa vastuullisuusraportissa. Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen ovat tuomioistuinlaitoksen kannalta keskeisiä YK-tavoitteita. Tärkeää on, että jokainen voi hyvin ja kokee voivansa kehittyä työssään. Tuomioistuinlaitoksen tärkein voimavara on osaava ja hyvinvoiva henkilöstö. Nyt saadun pysyvän lisärahoituksen turvin on mahdollista helpottaa tuomioistuinten työtilannetta ja parantaa tuomioistuinlaitoksessa työskentelevien henkilöiden työssäjaksamista ja työhyvinvointia. Tämä edellyttää Tuomioistuinvirastolta resurssien oikeudenmukaista kohdentamista. Myös tuomioistuimilla on velvollisuus kehittää toimintatapoja ja tehostaa toimintaa. Kun ruuhkia saadaan purettua ja työtaakkaa kevennettyä, myös työhyvinvointi paranee. Perusrahoituksen paranemisen myötä tähän on nyt aikaisempaa paremmat mahdollisuudet.


Riku Jaakkola
Ylijohtaja, Tuomioistuinvirasto 

Seuraavalle sivulle >