3.1. Oikeuspalveluiden saatavuus
Tuomioistuinten laadukkaat prosessit ja ratkaisut edistävät tavoitetta varmistaa kaikille yhtäläinen pääsy oikeuspalveluiden piiriin. Tuomioistuinten hyvä ja tehokas toiminta on edellytys perus- ja ihmisoikeusvaatimusten mukaisen oikeusturvan toteutumiselle sekä oikeusvarmuudelle, jota vaaditaan niin talouselämässä kuin kansalaisten keskinäisten suhteiden järjestämisessä. Niin yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta on tärkeää turvata asioiden joutuisa käsittely, ratkaisujen oikeellisuus ja oikeudenmukainen oikeudenkäynti. Joutuisuusvaatimus on ollut esillä yhteiskunnallisessa keskustelussa ja siihen on kiinnitetty huomiota monessa yhteydessä.
Asianosaiset voivat vaatia hyvitystä, mikäli asian käsittely on pitkittynyt. Viivästyshyvitystä tuomitaan maksettavaksi harvoissa, kaikkein pisimpään vireillä olleissa asioissa. Valtiokonttori maksoi viivästymishyvitystä kaikkiaan 275 260 euroa vuonna 2023 ratkaistuissa 85 asiassa (2022: 185 000 euroa, 64 asiassa; 2021: 212 000 euroa, 28 asiaa). Maksettujen hyvitysten määrä on edelleen kasvussa.
Tuomioistuinvirasto seuraa oikeudenkäyntien viivästymistä koskevaa oikeuskäytäntöä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) käsiteltäväksi päätyvät viivästyksiä koskevat asiat eivät suoraan indikoi viivästyneiden asioiden lukumääriä, sillä EIT ei ota tutkittavaksi tapauksia, joissa oikeudenkäynnin ylipitkä kesto on kansallisella tasolla asianmukaisesti hyvitetty tai joissa asianosainen on jättänyt käyttämättä mahdollisuuden sellaisen hyvityksen saamiseen. Viivästymisten hyvittämistä koskevan kansallisen lainsäädännön voimaantulon jälkeen EIT on antanut Suomelle vain muutamia viivästymistä koskevia ratkaisuja. Vuonna 2023 Suomi ei saanut Euroopan neuvoston ihmisoikeustuomioistuimelta yhtään ratkaisua, jossa oikeutta oikeudenkäyntiin kohtuullisen ajan kuluessa olisi arvioitu loukatun.
Tuomioistuinlaitoksen vaikuttavuustavoitteena on, että asiat ratkaistaan joutuisasti, laadukkaasti ja kohtuullisin kustannuksin. Liian pitkät käsittelyajat ovat johtaneet siihen, että joutuisuusvaatimus ei kaikilta osin toteudu ja oikeusturvan saatavuus on vaarantunut. Tähän on vaikuttanut pitkään jatkunut tuomioistuinlaitoksen perusrahoituksen niukkuus.
Vuodesta 2024 lukien tuomioistuinlaitokselle on osoitettu oikeudenhoidon resurssien varmistamiseksi pysyvää lisärahoitusta 19,4 miljoonaa euroa. Saadulla rahoituksella pystytään vakinaistamaan tuomioistuimissa aikaisemmin määräaikaisella rahoituksella ollutta henkilökuntaa ja lisäksi rekrytoimaan tuomioistuinlaitokselle lisää työvoimaa yhteensä noin 100 henkilötyövuoden verran. Ison osan henkilöstölisäyksestä Tuomioistuinvirasto on tulosneuvotteluissa kohdistanut ruuhkautuneisiin pääkaupunkiseudun yksiköihin, missä käsittelyajat ovat selvästi pidempiä kuin muissa tuomioistuimissa. Lisähenkilöstön palkkaaminen vähentää henkilöstön työkuormaa, auttaa ruuhkan purkamisessa ja tavoitteessa lyhentää käsittelyaikoja.
Tuomioistuinten taloudellisten mittareiden kehittämistä käsittelevä työryhmä julkaisi keväällä 2023 muistion. Työryhmän tehtävänä oli määritellä taloudelliset mittarit käräjä-, hovi- ja hallinto-oikeuksille kuvaamaan tuomioistuinten työmäärää. Uudet työmäärää kuvaavat painokertoimet otettiin käyttöön vuotta 2024 koskevien tulostavoitteiden osalta ja niiden perusteella arvioidaan mm. tuomioistuinten tuloksellisuutta ja toiminnan taloudellisuutta. Työmäärälaskentaa kehitettiin mm. ottamalla huomioon vahvennettujen kokoonpanojen ja pitkien pääkäsittelyjaksojen pisteytys. Muista tuomioistuimista poiketen käräjäoikeuksissa suurin osa asioista ratkaistaan yhden tuomarin kokoonpanossa. Oikeusturvan toteuttamisen ja tuomareiden työssä jaksamisen kannalta on olennaista, että myös käräjäoikeuksissa on riittävät resurssit vahvennettujen kokoonpanojen käyttämiseen aina silloin kun se ratkaistavan asian laadun tai laajuuden vuoksi on perusteltua.
Käräjäoikeuksissa on aktiivisesti pyritty lisäämään tuomioistuinsovittelujen määrää. Tuomioistuinsovittelun avulla asianosaisilla on mahdollisuus saada riita- tai lapsiasiaansa nopeasti ja vähäisemmin kustannuksin lainvoimainen ratkaisu. Mitä enemmän asioita sovitellaan, sitä enemmän jää resursseja riitaisten asioiden käsittelemiseen. Vuonna 2023 käräjäoikeudet ratkaisivat noin 1 419 sellaista riita-asiaa, joissa oli tehty sovittelun aloittamispäätös (2022: 1 312). Sovintojen osuus vaihtelee paljon käräjäoikeuksien välillä. Kaikista laajoista riita-asioista tuomiolla ratkaistujen osuus oli 26 % (2022: 27 %) ja sovintoratkaisujen osuus oli 37 % (2022: 37 %). Vuonna 2023 sovintojen osuus oli kahdessa käräjäoikeudessa vähemmän kuin 30 %. Vastaavasti seitsemässä eniten sovintoratkaisuihin päätyneessä käräjäoikeudessa sovintojen osuus oli 40 % tai sen yli.
Tuomioistuinlaitoksen tulostavoitteena on, että oikeusturva toteutuu yhtäläisesti koko maassa. Yksittäisten tuomioistuinten käsittelyajoissa voi olla suuriakin eroja saman tuomioistuinlinjan sisällä. Tämä on ongelmallista kansalaisten alueellisen yhdenvertaisuuden kannalta. Vuonna 2023 poikkeamat tuomioistuinlinjoittain olivat seuraavanlaiset: pisin hovioikeuksien käsittelyaikojen poikkeama käsittelyajan keskiarvosta oli 2,8 kk (2022: 2,3 kk; 2021: 2,4 kk), pisin hallinto-oikeuksien käsittelyaika poikkesi 3,2 kk (2022: 3,9 kk; 2021: 4,0 kk), pisin käräjäoikeuksien käsittelyaika rikosasioissa poikkesi 4,5 kk (2022: 4,0 kk; 2021:3,1 kk) ja laajoissa riita-asioissa 4,1 kk (2022: 6 kk; 2021: 8,1 kk). Keskimääräisten käsittelyaikojen poikkeamat vuosina 2021–2023 on kuvattu alla olevaan taulukkoon.
Eri hallinto-oikeuksien välillä käsittelyaikaerot lyhimmän ja pisimmän keskimääräisen käsittelyajan välillä ovat huomattavan suuria. Käsittelyaikojen poikkeamat ovat asia, johon tulisi saada myös pikimmiten korjaus, kun arvioidaan oikeuden saatavuutta valtakunnan eri osissa. Toisaalta käsittelyaikaeroa selittää osin hallinto-oikeuksien keskenään erilainen juttukanta.
Asiakkaiden sähköisten asiointipalveluiden käyttö edesauttaisi sujuvampaa prosessia ja vähentäisi postituskustannuksia ollen myös tietoturvallinen vaihtoehto. Hallinto-oikeuksissa asiointi tapahtuu edelleen valtaosin sähköpostitse, vaikka sähköinen asiointipalvelu on käytettävissä: Sähköinen asiointipalvelu - Tuomioistuinlaitos (oikeus.fi)
. Käräjäoikeuksissa sähköinen asiointiportaali on tietyissä asiaryhmissä käytössä. Summaarisessa riita-asiassa sähköinen asiointi on pakollista muille kuin omassa asiassaan toimiville yksityishenkilöille. AIPA-järjestelmän sähköinen asiointi eli AIPA SA -projekti käynnistyi tammikuussa 2023. Projektin tavoitteena on luoda tekninen pohja yleisten tuomioistuinten sähköiselle asioinnille sekä toteuttaa uuden sähköisen asioinnin ensimmäiset palvelut.
Tuomioistuimen ratkaisuun on mahdollista hakea muutosta. Muutoksenhaulla tarkoitetaan mahdollisuutta saada jo tuomioistuimessa kertaalleen ratkaistu asia uuteen käsittelyyn valitusasteessa. Tällä hetkellä ensimmäisen oikeusasteen jälkeen lainvoimaiseksi jääneiden asioiden osuutta muutoksenhakutietoa ei kuitenkaan ole kaikkien asiaryhmien ja tuomioistuinlinjojen osalta raportoitavissa.
Oikeudenkäynneistä aiheutuu usein kustannuksia oikeudenkäynnin osapuolille. Yleisissä tuomioistuimissa asianosaisille aiheutuvat oikeudenkäynnin kustannukset muodostuvat oikeudenkäyntimaksusta, oikeudenkäyntiavustajan palkkiosta ja todistajille maksettavista korvauksista. Kustannuksista suurin on oikeudenkäyntiavustajan palkkio. Asianosainen kustantaa itse lainopillisen apunsa, ellei hänelle ole myönnetty oikeusapua tai valtion varoilla palkattua avustajaa. Jos jotakuta epäillään vakavasta rikoksesta, hän saa valtion varoilla palkatun puolustajan. Seksuaalirikoksen tai perheväkivallan uhri voi saada valtion varoilla palkatun avustajan tai tukihenkilön.
Jos asianosainen voittaa asiansa, vastapuoli tavallisesti korvaa hänen oikeudenkäyntikulunsa. Jos hän häviää asian, hän joutuu yleensä korvaamaan voittaneelle osapuolelle tämän oikeudenkäyntikulut. Myös valtion varoin kustannettua oikeusapua saanut joutuu yleensä korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut, jos hän häviää asian oikeudessa.
Hallintotuomioistuimissa käsiteltävistä asioista peritään lähtökohtaisesti oikeudenkäyntimaksu. Osassa hallinto-oikeuksissa käsiteltävistä asiaryhmistä käsittely on maksutonta eli niissä ei peritä oikeudenkäyntiämaksua. Tällaisia asiaryhmiä ovat useimmat yksityishenkilön vireille panemat sosiaali- ja terveyspalveluja koskevat asiat, perustoimeentuloa koskevat valitukset, lastensuojelulain ja mielenterveyslain mukaiset asiat sekä ulkomaalaislain mukaiset kansainvälistä suojelua koskevat asiat. Oikeudenkäyntimaksua ei myöskään määrätä, jos henkilölle on myönnetty oikeusapua tai jos hallinto-oikeus muuttaa alemman viranomaisen päätöstä muutoksenhakijan eduksi. Hallintotuomioistuimissa osapuolet lähtökohtaisesti vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan, kuten oikeudellisten avustajien palkkioista, mutta osapuoli voi kuitenkin myös joutua korvausvelvolliseksi toisen osapuolen oikeudenkäyntikuluista. Hallintoasian oikeudenkäynnissä osapuolet ajavat asiaansa usein itse ilman avustajaa, mikä laskee oikeudenkäynnistä heille aiheutuvia kustannuksia merkittävästi.
Oikeudenkäynnin kustannukset ja erityisesti riski vastapuolen kulujen korvaamisvelvollisuudesta voivat muodostaa tosiasiallisen esteen saattaa asiansa varsinkin yleisen tuomioistuimen ratkaistavaksi. Siten käsittelyn sujuvoittamiseen ja kustannusten rajoittamiseen tähtäävillä toimilla on keskeinen merkitys oikeuspalveluiden saatavuuden turvaamisessa.
Mittari: Viivästyshyvitysten määrä on kuvattu yllä tekstissä ja taulukossa. Tuomioistuinlaitoksen tulostavoitteena on, että oikeusturvan ajallinen saatavuus toteutuu yhdenvertaisesti eri alueilla ja että yksittäisen tuomioistuimen keskimääräinen käsittelyaika ylittää enintään 3 kuukaudella oikeudellisen linjan keskiarvon. Toteumatiedot on esitetty taulukossa yllä. Tuomioistuinlaitoksen tulostavoitteiden sekä käsittelyaikojen toteumista raportoidaan yksityiskohtaisemmin Tuomioistuinlaitoksen toimintakertomuksessa:Tuomioistuinlaitoksen tilinpäätös vuodelta 2023 (KPY 155) (tuomioistuinvirasto.fi)
Julkaistu 14.5.2024