3.2. Tuomioistuinten riippumattomuus ja korruption ehkäisy
Riippumattoman tuomioistuinlaitoksen tulee turvata, että jokainen voi yhteiskunnassa luottaa oikeuksiensa toteutumiseen. Tuomioistuinlaitoksen mainetta suuren yleisön keskuudessa tutkittiin viime syksynä ensimmäistä kertaa osana T-Median toteuttamaa julkishallinnon Luottamus&Maine 2023-tutkimusta. Tutkimuksessa tutkittiin muun muassa luottamusta tuomioistuinlaitokseen. Tuomioistuinlaitoksen (pitäen sisällään kaikki tuomioistuimet ja Tuomioistuinviraston) kokonaismaineluku (3,22) on kohtalaisella tasolla. Kansalaisten näkemyksen mukaan taloudellinen vakaus on tuomioistuinlaitoksen selkeä vahvuus. Tutkimusta käsitellään enemmän kohdassa 3.6.
Euroopan komission vuosittain julkaisema EU:n oikeusalan tulostaulu EU:n oikeusalan tulostaulu - Euroopan komissio (europa.eu ) on vertaileva yleiskatsaus EU:n jäsenvaltioiden oikeuslaitosten toimivuudesta, laadusta ja riippumattomuudesta. Vuoden 2022 tulostaulussa Suomen osalta on todettu, että yli 85 % kansalaisista katsoo riippumattomuuden olevan erittäin hyvällä tai melko hyvällä tasolla.
Kansainvälisen Transparency Internationalin vuosittain julkaiseman korruptioindeksin (Corruption Perceptions Index: 2023 Corruption Perceptions Index: Explore the… - Transparency.org
) mukaan Suomi on edellisvuoden tapaan maailman toiseksi vähiten korruptoitunut maa. Riippumaton tuomioistuinlaitos toteuttaa toiminnallaan alatavoitetta 16.5 Vähentää merkittävästi korruptiota ja lahjontaa kaikissa muodoissaan.
Tuomioistuinvirasto on ollut mukana valtiovarainministeriön virastoarviointihankkeessa. Virastoarvioinnin loppuraportti julkaistiin 2023: Tuomioistuinviraston arviointi: Kuuden viraston yhteinen arviointihanke - Valto (valtioneuvosto.fi)
. Arvioinnissa tarkasteltiin Tuomioistuinviraston perustamiselle asetettujen tavoitteiden toteutumista ja uudistuksen vaikutuksia. Arvioinnin perusteella Tuomioistuinviraston toiminta on vakiintumassa, ja uusi rakenne on vahvistanut tuomioistuinlaitoksen itsenäisyyttä ja tuomioistuinten riippumattomuutta.
Tuomioistuinten asema on Suomen perustuslaissa määritelty. Tuomareiden asemasta ja riippumattomuudesta säädetään lailla ja virassapysymisoikeudesta perustuslain tasoisesti. Oikeusministeriö on asettanut laajapohjaisen ja ylivaalikautisen työryhmän oikeusvaltion vahvistamiseksi ja oikeuslaitoksen kehittämiseksi (Oikeusvaltion takeet ja oikeuslaitoksen kehittäminen, ns. Oikeuslaitostyöryhmä). Työryhmä on asettanut yhteyteensä erillisen työryhmän arvioimaan oikeuslaitoksen riippumattomuuden perustuslaillisia takeita. Työryhmän toimikausi päättyy 31.12.2026.
Vakinaisen tuomarin virkaan ja eräisiin määräaikaisiin tuomarin virkasuhteisiin sekä tuomarin vastuulla toimiviin sivutoimisiin asiantuntijajäsenen ja lääkärijäsenen tehtäviin nimitettäväksi esitettävät ovat velvollisia ilmoittamaan sidonnaisuutensa. Rekisteröinnillä toteutetaan sivutoimien julkisuutta. Sidonnaisuusilmoituksen sisällöstä säädetään valtion virkamieslaissa. Sidonnaisuuksia koskeva tiedot merkitään Sidonnaisuus- ja sivutoimirekisteriin (SiSi), josta julkiset tiedot ovat jokaisen saatavilla Internetissä.
Myös riittävä palkkaus on yksi riippumattomuuden takeista. Tuomareiden palkkaus Suomessa vastaa tasoltaan valtion lakimiesammateissa keskimäärin maksettavaa. Palkkatason ei ole katsottu johtavan riippumattomuuden kannalta epätyydyttäviin tilanteisiin, mutta perusteltua olisi, että juuri tuomari asian ratkaisevana tahona olisi salissa parhaiten palkattu henkilö. Riittävällä tasolla oleva palkka on omiaan vähentämään korruption ja lahjonnan riskiä ja tuomareiden palkkauksen kilpailukykyisyys on jatkossakin varmistettava.
Tuomareiden palkkaus Suomessa perustuu yleisiin periaatteisiin, joiden soveltamiseen ei sisälly yksittäistapauksellista harkintaa. Peruspalkka määräytyy viran palkkausluokan mukaisesti ja virkanimityksissä riippumattomalla tuomarinvalintalautakunnalla on merkittävä rooli. Kokemuslisää suoritetaan soveltuvan työkokemuksen perusteella suoraan kokemusvuosien määrän mukaisesti. Korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden presidenttien ja jäsenten palvelussuhteen ehdoista on säädetty erillisellä lailla.
Tuomioistuinviraston tavoitteena on ollut, että tulevaisuudessa kaikkien tuomareiden palkkaus perustuisi virkaehtosopimusjärjestelmän sijaan riippumattomuutta paremmin tukien suoraan lakiin. Keskeistä on estää sekä tuomioistuinlaitoksen ulkoiset että sisäiset, suorat tai epäsuorat vaikutusmahdollisuudet tuomarin työn sisältöön palkkauksen määräytymisen kautta. Mikäli palkkauksen perusteet olisi määritelty suoraan laissa, toteutuisivat tuomareiden palkkausjärjestelmälle asetettavat riippumattomuuden tukemisen, läpinäkyvyyden ja tasa-arvoisuuden vaatimukset nykyistä paremmin. Lakipalkkaukseen siirtymisen valmistelemiseksi käydään parhaillaan keskusteluita tuomareita edustavien henkilöstöjärjestöjen kanssa.
Euroopan unionin lainsäädännön rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta annetun direktiivin (EU) 2019/1937, ns. Whistleblower-direktiivin mukainen sääntely on saatettu voimaan 1.1.2023. Lainsäädännön tarkoituksena on varmistaa, että henkilö, joka työnsä yhteydessä havaitsee tai epäilee yleisen edun vastaista toimintaa erikseen määritellyillä oikeudenaloilla, voi ilmoittaa asiasta turvallisesti, ilman että tarvitsisi pelätä kosto- tai muita vastaavia toimia. Tuomioistuimet päättivät syksyllä 2021, että tuomioistuinlaitokselle perustetaan yksi yhteinen ilmoituskanava ja sille ilmoitettujen asioiden käsittelyprosessi perustettiin Tuomioistuinvirastoon. Yhteinen ilmoituskanava avattiin 1.4.2023. Prosessi on suunniteltu standardia ISO 37002 (Whistleblowing management systems – Guidelines) soveltaen. Yhtään ilmoitusta kanavan kautta ei ole toistaiseksi tullut.
Tuomioistuinvirasto järjesti 26.4.2023 tuomioistuimien johdolle ja esihenkilöille tilaisuuden, jossa käsiteltiin somehäirintää ja maalittamista. Tilaisuudessa käsiteltiin ilmiön tunnistamista, työnantajan mahdollisuuksia ja velvollisuuksia tilanteessa toimimiseksi sekä työntekijöiden psykososiaalisen kuormituksen hallintaa. Aiheeseen liittyen Tuomioistuinviraston toimesta laaditaan ohjeistus, jota tuomioistuimet voivat soveltaa omien tarpeidensa mukaan.
Mittari: Mittarina voidaan hyödyntää kansainvälisestä vertailusta julkaistuja tuloksia. EU:n komission oikeusalan tulostaulu julkaistaan vuosittain. Vuoden 2023 tietoja ei ollut saatavissa vastuullisuusraportin julkaisuun mennessä.
Vuoden 2022 tulostaulussa Suomen osalta on todettu, että yli 85 % kansalaisista katsoo riippumattomuuden olevan erittäin hyvällä tai melko hyvällä tasolla.
Julkaistu 14.5.2024