3.3. Vastuu toiminnan kehittämisestä
Tuomioistuinlaitoksen toimintaa kehitetään jatkuvasti monin eri tavoin ja näin vastataan alatavoitteeseen 16.6. Kehittää tehokkaita, vastuullisia ja läpinäkyviä instituutioita kaikilla tasoilla. Tuomioistuinvirasto toimii valtakunnallisissa kehittämis- ja muissa hankkeissa tuomioistuinlaitosta edustavana virastona, osallistuu tuomioistuinlaitoksen toiminnan yleiseen kehittämiseen, sovittaa yhteen tuomioistuimia ja niiden toimintaa koskevia kehittämishankkeita sekä osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön.
Tuomioistuinten ja Tuomioistuinviraston edustajat osallistuvat oikeuslaitoksen kehittämiseen oikeusministeriön asettamassa ns. Oikeuslaitostyöryhmässä ja sen alatyöryhmissä tavoitteena saada aikaan konkreettisia oikeuslaitoksen palvelukyvyn parantamiseksi, toiminnan sujuvoittamiseksi ja oikeuksiin pääsyn edistämiseksi.
Tuomioistuinten ratkaistavaksi tulee yhä moninaisempia oikeudellisia kysymyksiä. Tämä edellyttää osaavaa henkilöstöä. Tuomioistuinvirasto on selvittänyt yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa tuomioistuinlaitoksen henkilöstön kokemuksia työhyvinvoinnista ja työkyvystä keväällä 2022 toteutetulla Hyvinvointi ja työolot tuomioistuimissa 2022 – tutkimushankkeella. Tutkimukseen osallistui lähes 2000 tuomioistuimissa työskentelevää henkilöä (vastausprosentti 56). Tutkimushankkeessa tutkittiin tuomioistuinlaitoksen kaikkien henkilöstöryhmien työhyvinvointia ja työkykyä. Aiemmissa tutkimuksissa, joita on ollut vain muutamia, on keskitytty lähinnä tuomari- ja lakimiestehtävissä työskenteleviin henkilöihin. Hankkeen loppuraportti julkaistiin 10.1.2023. Tutkimuksen havaintojen perusteella tutkijat kokosivat raporttiin kehittämisehdotuksia.
Oikeusministeriön asettamassa Pidetty!-hankkeessa on tavoitteena lisätä työnantajan mahdollisuutta valita hyvien hakijoiden joukosta parhaat, vahvistaa työnantajakuvaa ja mainetta suositeltuna työpaikkana, vahvistaa työn mielekkyyttä, hallita vaihtuvuutta sekä kehittää vaikuttavaa perehdyttämistä.
Vuonna 2023 Pidetty! -hankkeen toimenpiteet ovat keskittyneet oikeudenhallinonalan ammattien tunnettavuuteen ja työnantajakuvaan. Hankkeessa on tehty yhteistyötä Paragraaffin, Oikotien, Contact Forumin ja Yrityskylän kanssa. Tavoitteena on ollut antaa hallinnonalan ammateista realistinen ja positiivinen kuva. Ammattien ja työnteon esille tuominen on osaltaan lisännyt yleistä ymmärrystä hallinnonalan toiminnasta sekä oikeusprosessien kulusta. Vuoden 2023 lopulla alkoi yksinomaan tuomioistuimille tarkoitettu, tehokkaaseen rekrytointiprosessiin pyrkivä rekrytoinnin Lean-projekti. Hakijoille suunnattua viestintää hakuprosessista sekä valinnasta pyritään parantamaan Lean-projektin ohella. Syksyllä 2023 aloitettiin näiden toimien lisäksi korkeakouluihin suuntautuvan yhteistyön tarvekartoitus. Tavoitteena on aikaansaada molempia tahoja hyödyttävää toimintaa ja lisätä vuoropuhelua.
Valtiokonttori myönsi Kaiku-rahoitusta Pidetty! -hankkeen hallinnonalan esihenkilöiden mentorointiohjelmalle sekä valmentavan työotteen koulutuskokonaisuudelle. Nämä tullaan toteuttamaan vuoden 2024 aikana. Myös perehdyttäjille suunnattua hallinnonalan yhteistä koulutusta sekä siihen liittyvää tuomioistuimien omaa työpajaa on valmisteltu vuoden 2023 lopulla.
Palkkauksen kilpailukykyisyys vaikuttaa siihen, kuinka osaavaa henkilöstöä saadaan houkuteltua jäämään tuomioistuinlaitoksen palvelukseen. Tälläkin on kytkentä oikeusturvan toteutumiseen. Tuomioistuimien kansliahenkilöstön, erityisesti käräjä- ja lainkäyttösihteereiden, palkkauksen jälkeenjääneisyys on tunnistettu ongelmakohta. Tuomioistuinvirasto toimii neuvotteluviranomaisena kolmen sopimusalan osalta eli haastemiesten, tuomareiden ja Tuomioistuinviraston sopimusaloilla. Lisäksi Tuomioistuinvirasto osallistuu tuomioistuinlaitoksen työnantajaedustajana oikeusministeriön hallinnonalan kansliahenkilöstön sopimusalaan, jossa neuvotteluviranomaisena toimii oikeusministeriö.
Etenkin kansliahenkilöstön vaihtuvuus on tuomioistuimissa edelleen suurta. Henkilöstön liiallinen vaihtuvuus on monitahoinen ongelma, joka ruokkiin itse itseään. Vaihtuvuuden ollessa liian suurta, aiheutuu siitä jatkuvaa rekrytoinnin sekä perehdytyksen tarvetta. Organisaatiossa substanssityön hoitaminen näiden ohella vie todella paljon voimavaroja. Tämä osaltaan aiheuttaa lisää tyytymättömyyttä ja vaihtuvuutta. Oleellista on tarttua vaihtuvuuden juurisyihin. Valtion yhteisen lähtökyselyn käyttöönottoa ollaan laajentamassa vuosina 2024–2025. Kyselystä tullaan saamaan tarkempaa tietoa vaihtuvuuden syistä. Osana Pidetty!-hanketta on vuonna 2023 aloitettu Jyväskylän yliopistossa sekä Turun yliopistossa tehtävät Pro gradu- tutkielmat, joissa selvitetään työn imua, organisaatioon sitoutumista sekä perehdyttämisen toteuttamista. Saadun tiedon pohjalta pyritään nostamaan esille erityisesti niitä lähtöön vaikuttavia tekijöitä, jotka ovat suoraan työnantajan päätösvallan alla. Hankkeen lopulla keskitytään näihin tekijöihin.
Tuomioistuinvirasto järjesti vuonna 2023 osana oikeusministeriön hallinnonalan työsuojelutoimintaa kaksi webinaarina hallinnonalan työsuojeluhenkilöille ja esihenkilöille aiheesta jaksaminen. Tilaisuuden tavoitteena oli tuomioistuinlaitoksen esihenkilöiden ja työsuojelutoiminnassa mukana olevien henkilöiden tukeminen työhyvinvoinnin taitojen soveltamisessa omassa työssään.
Tuomioistuinlaitoksen valtakunnallisista osaamisen kehittämisen toimenpiteistä ja koulutustoiminnasta vastaa Tuomioistuinvirasto yhteistyössä tuomarinkoulutuslautakunnan kanssa. Vuonna 2023 Tuomioistuinviraston järjestämä koulutus toteutui pääsääntöisesti tuomarinkoulutuslautakunnan vahvistaman koulutussuunnitelman mukaisesti. Koulutusta järjestetään kaikille henkilöstöryhmille, kuitenkin lainkäyttöhenkilöstön osaamisen kehittämiseen painottuen. Tämän lisäksi tuomioistuimet toteuttavat itsenäisesti osaamisen kehittämiseen liittyviä toimenpiteitä tuomioistuinlinjoittain (yleiset tuomioistuimet, hallintotuomioistuimet), alueellisesti (esimerkiksi hovioikeuspiireittäin) sekä kunkin tuomioistuimen tarpeiden mukaisesti.
Oikeusministeriö on julkaissut vuoden 2023 lopussa selvityksen Tuomioistuinlaitoksen koulutusjärjestelmän kehittymisestä (2023: 37). Selvityksessä havaittiin useita kehittämiskohteita, jotka liittyvät muun muassa tuomioistuinlaitoksen osaamisen johtamiseen, resursointiin, koulutustarpeisiin sekä eri henkilöstöryhmille kohdennettujen osaamisen kehittymistä tukevien toimenpiteiden tasapuolisuuteen. Lakivaliokunta hyväksyi selvityksen johdosta kannanoton (LaVP 9/2024 vp), jossa se kiinnitti huomiota tuomareiden koulutuksen ja tuomarinkoulutuslautakunnan resurssien vähäisyyteen. Lakivaliokunnan kannanoton mukaan lainkäytön laadun ja oikeusturvan toteutumisen turvaamiseksi on tärkeää, että tuomioistuinlaitoksen palveluksessa olevien on mahdollista ylläpitää ja kehittää osaamista. Koulutuksella ja osaamisen kehittämisellä voidaan osaltaan edistää tuomioistuinlaitoksen kilpailukykyä ja houkuttelevuutta työnantajana.
Oikeuspalveluiden saatavuuteen liittyy sähköisten asiointipalvelujen kehittäminen ja toteuttaminen. Käynnissä olevassa yleisten tuomioistuinten asiankäsittelyjärjestelmän AIPA-hankkeessa kehitetään Syyttäjälaitoksen ja yleisten tuomioistuinten työmenetelmiä. Hallinto- ja erityistuomioistuimissa on vuonna 2020 otettu käyttöön asiankäsittelyjärjestelmän (HAIPA), jonka asiointiportaalin käyttöä edistetään tavoitteena lisätä asioiden sähköistä vireille tuloa. Järjestelmien käyttöönoton myötä lainkäyttötyössä voidaan siirtyä paperittomaan työtapaan. Asioiden käsittely sähköisesti tuo hyötyä sekä asiakkaille että viranomaisille ja sitä pyritään kehittämään edelleen käytönaikaisten kokemusten perusteella.
Tuomioistuinten tietojärjestelmien kehittämistarve on nostettu esiin useissa eri yhteyksissä. Apulaisoikeuskansleri on rangaistustuomioiden tarkastustoiminnassa havaittujen virheiden vuoksi käräjätuomareille annettuja huomautuksia koskevissa päätöksissään esittänyt toistuvasti näkemyksensä siitä, että tietojärjestelmien mahdolliset syyteoikeuden vanhentumista koskevat muistutukset voisivat hyödyllisesti tukea tuomaria ratkaisutoiminnassaan. Lisäksi hän on rikosprosessin sujuvoittamista arvioineen työryhmän muistiosta oikeusministeriölle 30.8.2023 antamassaan lausunnossa pitänyt tärkeänä lisätä AIPA-järjestelmään toiminnallisuuksia, jotka ehkäisisivät tuomitsemistoiminnassa tapahtuvia inhimillisiä virheitä.
Oikeusministeriön hallinnonalalla on otettu käyttöön yhteinen hallinnollisten asioiden asianhallintajärjestelmä HILDA. HILDAn käyttöönoton myötä hallinnollisten asioiden asiankäsittelyssä ja asiakirjahallinnossa siirrytään paperittomaan työtapaan.
Taloushallinnossa laskujen automaatioaste oli vuonna 2023 45 %. Tulojen käsittelyn osalta (myyntilaskut) automaatioon edistämiseen tulisi panostaa.
Tuomioistuinsektorilla on vuonna 2023 jatkettu laajasti digitalisaatiotyötä, muun muassa sähköisiä asiointipalveluja kehittämällä. Kehittämistyössä huomioidaan datavastuullisuuden vaatimukset. Uusien tietojärjestelmien käyttöönoton edellytyksenä on se, että ne suunnitellaan ja rakennetaan siten, että tietosuoja toteutuu niissä sisäänrakennetusti ja oletusarvioisesti. Tietosuojan merkitys korostuu erityisesti tuomioistuintoiminnassa, jossa henkilötietojen käsittelyllä ja päätöksenteolla voi olla merkittäviä vaikutuksia yksilön oikeuksiin ja vapauksiin. Myös digiuhkiin varautuminen on osa tietosuojatyötä ja sillä varmistetaan palvelujen toimintavarmuutta myös mahdollisten häiriötilanteiden osalta. Asianmukaisten suojatoimien toteuttaminen eri palvelujen yhteydessä vahvistaa ja ylläpitää kansalaisten luottamusta viranomaistoimintaan ja sähköisiin palveluihin. Henkilötietojen suojan merkitys muita perusoikeuksia suojaavana avaintekijänä korostuu, kun uutta tekniikkaa otetaan käyttöön.
Hallintotuomioistuinten valtakunnallisessa laatuhankkeessa on vuonna 2023 julkaistu yleisen työryhmän sekä maankäyttö- ja rakennusasioiden ja lastensuojeluasioiden työryhmien päätösten rakenne- ja kirjoitustapasuositukset. Suosituksia on vuoden aikana toimeenpantu hallinto-oikeuksissa. Laatuhankkeen ja Tuomioistuinviraston yhteistyössä järjestämään kaksipäiväiseen Päätösten kirjoittaminen -koulutukseen marraskuussa 2023 on osallistunut noin 460 lainkäyttäjää ympäri Suomea. Koulutukseen on yleisten osuuksien lisäksi sisältynyt tuomioistuinkohtaista työpajatyöskentelyä, jossa on keskusteltu muiden hallinto-oikeuksien toimittamista päätöksistä.
Mittari koulutusten osalta: Vuonna 2023 oli yhteensä 91 koulutuspäivää (2022: 145; 2021: 166 päivää; 2020: 163 päivää), jonka lisäksi 400 kansainvälistä koulutuspäivää sisältäen kansainväliset vaihdot, webinaarit ja seminaarit. Koulutuksiin osallistui 2 170 henkilöä (2022: 3 102 hlöä; 2021: 5 895 hlöä; 2020: 4 642 hlöä). Suurin osa koulutuksesta on suunnattu lainkäyttöhenkilöstölle. Koulutuksista saadut palautteet olivat kiitettävällä tasolla: suurimmasta osasta kokonaisarvosana yli 4 (asteikolla 1–5).
Jatkossa mittaria tullaan pohtimaan laajemmin osaamisen kehittämisen näkökulmasta huomioiden eri järjestelmistä saatavat raportointitiedot.
Julkaistu 14.5.2024