8. Toiminnan negatiivisten vaikutusten vähentäminen
8.1. Tuomioistuinlaitoksen hiilijalanjäljen muodostuminen
Keväällä 2020 toteutetun oikeusministeriön hallinnonalan hiilijalanjäljen laskennan perusteella hallinnonalan kasvihuonepäästöt olivat vuonna 2019 yhteensä n. 50 000 tCO2e. Tuolloin toteutetun laskennan perusteella tuomioistuinlaitoksen osuus koko hallinnonalan hiilijalanjäljestä oli arviolta noin 26 %1 . Myös Valtiokonttori on työstänyt valtionhallinnon hiilijalanjälkiarvion tuottamista yhdessä konsernitoimijoiden kanssa (Lähde: Valtiokonttori, Valtionhallinnon päästöarvio 2020–2021: valtion liikekirjanpito ja SYKEn ENVIMAT-päästökertoimet). Käsillä olevaa raporttia laadittaessa hiilijalanjälkiarviota koskevat tiedot ovat olleet saatavissa vuosien 2020 ja 2021 osalta. Vuoden 2021 osalta tiedot on esitetty alla olevassa kaaviossa. Tuomioistuinlaitoksen osuus oikeusministeriön hallinnonalan päästöistä olisi tämän laskelman mukaan noin 25,5 %.
Yllä esitetty päästöarvio perustuu valtion kirjanpidon tietoihin ja Suomen ympäristökeskuksen ENVIMAT-menetelmällä laskemiin päästökertoimiin. Niissä tiettyyn tuotekategoriaan käytetylle eurolle on arvioitu keskimääräinen päästömäärä (kg Co2e). Menetelmän päästöarvio antaa kokonaiskuvaa siitä, kuinka valtionhallinnon eri kululajit ja investoinnit heijastuvat ja näkyvät päästöjen kokonaisuudessa. Arviota tarkasteltaessa on syytä huomioida, että menetelmä on luonteeltaan keskimääräistävä ja se pyrkii antamaan suuntaa antavan kokonaisarvion valtionhallinnon päästömääristä ko. tarkasteluvuotena. Koska ENVIMAT-menetelmä on yleistävä ja perustuu käytettyihin euroihin, se ei pysty huomioimaan kaikkia eroja ja muutoksia, jotka vaikuttavat todellisiin päästömääriin esimerkiksi tilanteissa, joissa virasto hankkii vuosittain samalla euromäärällä toimistotarvikkeita, mutta hankitut tarvikkeet muuttuvat ajan kuluessa todellisuudessa vähäpäästöisemmiksi. Koska viraston euromääräinen kulutus ei tässä tilanteessa muutu, päästöarvion antama laskennallinen päästömäärä pysyy kuitenkin ennallaan.2
Päästövähennysten ja sitä kautta pienemmän hiilijalanjäljen saavuttamiseen vaikuttavat keskeisesti tuomioistuinlaitoksen toimitilat. Vuoden 2023 tuomioistuinlaitoksen toimintamenoista noin 11 % kohdistui toimitilamenoihin. Toimitilojen osalta tulee kuitenkin huomioida, että tilojen käyttötarkoitus ja käyttäjä määrittävät sen, minkälaisia tiloja ja niihin liittyviä ratkaisuja tarvitaan. Toimitilojen strategisessa ohjauksessa tulee asianmukaisesti huomioida tuomioistuinten riippumaton asema. Toimitilojen tulee ennen muuta olla sellaisia, että kansalainen ymmärtää asioivansa tuomioistuimessa. Tuomioistuinten toimitilat tulisi suunnitella tuomioistuinten toiminnallisista tarpeista lähtien siten, että pääsy tuomioistuimiin turvataan. Tärkeää on huomioida myös oikeudenkäyntien sensitiivisyys, niiden osapuolten ja myös erityisryhmien tarpeet erityisesti tiloja ja kulkureittejä suunniteltaessa. Henkilöstön työskentelytilojen tulee tukea toimintaa; niiden tulee olla asianmukaiset esimerkiksi salassa pidettävien asioiden käsittely huomioon ottaen.
Oikeusministeriön asetuksella (1115/2020) säädetään käräjäoikeuksien kanslioiden ja istuntopaikkojen sijainnista: käräjäoikeuksien kanslioita on yhteensä 24 paikkakunnalla ja istuntopaikkoja 39 paikkakunnalla. Vuoden 2023 lopussa käräjäoikeuksien verkostossa oli yhteensä 339 istuntosalia (vuonna 2022: 344 salia), joista 200 pääkäsittelysalia, 16 pakkokeinosalia, 91 valmistelusalia ja 32 sovittelusalia. Toiminta- ja taloussuunnitelman mukaisesti erillisiä istuntopaikkoja ei ole kuin perustelluista syistä. Istuntopaikoilla istuntopäiviä järjestetään harvakseltaan, mutta tilakustannukset joudutaan maksamaan koko ajalta.
Erilliset istuntopaikat mahdollistavat oikeudenkäyntien toteuttamisen lähempänä asiakkaita, mikä luonnollisesti jo sinällään parantaa oikeuden saatavuutta ja vähentää oikeudenkäyntiin osallistuvien vaivaa, kustannuksia ja matkustamista. Istuntopaikat - pääkanslian ohella - tarjoavat etäosallistumismahdollisuuden oikeudenkäynteihin myös muualla maassa parantaen tällä tavoin edelleen oikeuden saatavuutta sekä vähentäen tarvetta matkustaa.
Valtion virastojen ja laitosten toimitilojen vuokrauksesta säädetään Senaatti-kiinteistöistä ja Puolustuskiinteistöistä annetussa laissa. Lain nojalla valtion toimitilojen vuokraus on käytännössä keskitetty Senaatti-konsernille ja tuomioistuinlaitoksen toimitilat vuokrataan nykyisin pääasiallisesti Senaatti-kiinteistöltä suoraan tai edelleenvuokrattuna. Vuonna 2023 tuomioistuinlaitoksen toimitiloja koskeva vuokrasopimussalkku sisältää yhteensä 107 vuokrasopimusta. Vuokrasopimussalkusta 87 % on sellaisia, joissa Senaatti-Kiinteistöt on vuokranantajana. Näistä vuokrasopimuksista 47 % (56 sopimusta) on valtion omistamien kohteiden vuokrasopimuksia. Vastaavasti 40 % (37 kpl) Senaatin vuokrasopimuksista on sisään/edelleenvuokrauskohteita eli vuokrattu tilat eivät sijaitse valtion omistamissa kiinteistöissä. Loput 13 % (14 kpl) vuokrasopimuksista on suoraan vuokrattu kiinteistön omistajalta.
Osana hallituksen tavoitetta Senaatti-konsernin tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalisuus valtion omistamissa kiinteistöissä ja toteuttaa suunnitellut hiilineutraalisuustoimenpiteet vuoteen 2035 mennessä: Hiilineutraalius - Senaatti . Keskeisimmät keinot hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamiseksi ovat hiilineutraali kiinteistöjen käyttö ja hiilineutraali kiinteistöjen rakentaminen ja korjaaminen. Hiilineutraalius kiinteistöjen käytön osalta tarkoittaa tila- ja energiatehokkuuden parantamista ja päästöttömään energiaan siirtymistä. Vastaavasti hiilineutraali rakentamisen ja korjaamisen keskeisiä toimenpiteitä ovat rakentamisen määrän optimointi, päästöttömät rakennusmateriaalit ja kiertotalousperiaatteet sekä päästöttömät työmaat. Hiilineutraalisuustavoitteen vaatimat toimenpiteet on helpointa toteuttaa ja huomioida uudisrakennuksia suunniteltaessa ja rajoitetummin vanhoissa rakennuksissa. Huomioiden tuomioistuinlaitosta koskevan vuokrasopimussalkun, on syytä huomioida, että kiinteistö ei välttämättä kaikissa tapauksissa ole valtion omistuksessa (edelleenvuokrauskohteet ja suoraan vuokratut), jolloin ulkopuolisen kiinteistön omistajan intressit kiinteistön kehittämisen osalta vaikuttavat myös hiilineutraalisuustavoitteen toimenpidemahdollisuuksiin.
Senaatti-konsernin hallinnoimat valtion tilat muodostavat merkittävän kokonaisuuden valtion energiakäytöstä ja niiden energiakustannukset merkittävän osuuden valtion tilakustannuksista3. Senaatti onkin toteuttanut laajan energiansäästöohjelman valtion toimitiloissa vuosien 2022–2023 välisenä aikana (Senaatin-energiansaastoohjelma-2022-2023-1.pdf (senaatti.fi) ). Merkittävänä ajurina energiansäästöohjelmalle on ollut energiakustannusten merkittävä nousu ja yleisen energiakriisin aiheuttama huoli sähköenergian riittävyydestä Suomessa.
Energiansäästöohjelmassa on otettu käyttöön toimenpiteitä, joita voidaan ottaa nopeasti käyttöön keskitetyn kiinteistöhoidon toimintamallin avulla. Näitä toimenpiteitä ovat olleet muun muassa toimistotilojen sisälämpötilojen laskeminen (min. 20,5 asteeseen) ja taloteknisten järjestelmien asetusarvojen optimoiminen esimerkiksi ilmanvaihdon ja valaistuksen osalta heikentämättä tilojen sisäolosuhteita sekä uusien toimintamallien kehittäminen kuten rakennusten energiakatsastukset. Lisäksi energiansäästöohjelman yhteydessä pyritty investoimaan ja lisäämään uusiutuvan energiantuotantoa, kuten aurinkoenergiaa ja maalämpöä. Mainittujen energiasäästötoimien ohella ohjelmassa on pyritty myös selvittämään ja toteuttamaan sähkönkysyntäjoustoon liittyviä teknisiä ratkaisuja, joilla sähkönkulutusta voitaisiin nopeasti hallitusti vähentää tai siirtää muuhun ajankohtaan sähköpulatilanteessa. Kysyntäjousto toteutetaan pääasiallisesti vähentämällä eri toimenpitein talotekniikan kulutusta, mutta myös tilojen käyttäjät voivat osallistua kysyntäjoustoon esimerkiksi vähentämällä tarpeetonta valaistusta, välttämällä tulostusta, kopiointia tai keittiölaitteiden käyttöä tai irrottamalla tietokoneet tai laturit pois sähköverkosta. Senaatin toimesta energiasäästöohjelmaan liittyvään kysyntäjoustoprojektiin valikoitui valtion toimitiloista 120 kpl:tta kysyntäjoustokohteita, jotka on valittu 200 suurimman sähkönkäyttäjän listalta. Kysyntäjoustokohteisiin sisältyi myös muutamia tuomioistuimia. Vuoden 2023 loppuun mennessä energiansäästöohjelmalla on kokonaisuudessaan säästetty valtion kohteissa yhteensä noin 100 milj. kWh energiaa, joka vastaa rahallisesti noin 12 milj. euron säästöä.
Rakentamisen osalta uudiskohteet ovat merkittävästi vähähiilisempiä, päästöttömämpiä ja tilatehokkaampia kuin vanhat rakennukset, mutta esimerkiksi valtion päästöarvioon hyödynnetty euromääräiseen kulutukseen perustuva ENVIMAT-menetelmä menetelmä ei pysty havaitsemaan muutosta, jos vuokrakulut pysyvät samana. Joissakin tapauksissa uudiskohde voi tarvita lisärahoitusta, mikä tarkoittaa, että vuokrataso nousee, jolloin todellisuudessa vähäpäästöisempi uudisrakennus kasvattaa päästöarvion päästömääriä.
Oulun uusi oikeustalo valmistui vuonna 2023, kohde toimi Senaatin hiilijalanjäljen laskennan pilotointikohteena. Rakennuksen hiilijalanjälkilaskennassa on selvitetty koko rakennuksen elinkaaren aikana syntyvät kasvihuonekaasupäästöt, ja tavoitteena on mahdollisimman pieni ilmastokuormitus rakennuksen elinkaaren aikana.
Rovaniemen hovioikeuden toimitilojen kiinteistötekniikkaa on säädetty energian säästämiseksi. Tilojen katolle on asennettu aurinkopaneelijärjestelmä. Näillä toimilla energiankulutus on ollut alkuvuonna 2023 lähes 15 % aiempaa pienempi ja ostetun sähkön määrä on alentunut liki 20 % kesäkuukausien aikana.
Tuomioistuinlaitoksen toimitilajohtamista ohjaavat valtion toimitilastrategia ja sitä koskeva toimeenpanosuunnitelma, oikeusministeriön hallinnonalan työympäristö- ja toimitilakonsepti sekä tuomioistuinviraston johtokunnan linjaukset toimitila-asioissa. Viimeisin valtioneuvoston periaatepäätös valtion toimitilastrategiasta annettiin joulukuussa 2021 (Muistio (vm.fi)). Toimitilastrategiaan on kirjattu 7 tavoitetta, joilla ohjataan valtion työympäristön ja toimitilojen käytön kehittämistä sekä niiden tarkoituksenmukaista yhtenäistämistä. Strategiaan kirjatut tavoitteet tulisi saavuttaa vuoteen 2030 mennessä.
Valtion toimitilastrategian ohjeistuksen mukaisesti keväällä 2023 laadittiin yhteistyössä Senaatin kanssa erillinen oikeusministeriön hallinnonalaa koskeva toimeenpanosuunnitelma valtion toimitilastrategian linjausten toimeenpanoa varten. Toimeenpanosuunnitelmaa laadittaessa Tuomioistuinvirasto on pyrkinyt korostamaan tuomioistuinlaitoksen työn erityispiirteitä. Erityispiirteinä on muun muassa tuotu esiin tuomioistuimien riippumattoman asema, jonka vuoksi toimistotilojen yhteiskäyttöisyyttä muiden virastojen kanssa ei nähdä mahdollisena vaihtoehtona. Lisäksi valtaosa tuomioistuinlaitoksen toimistotyöstä on vuorovaikutteista, paikkaan sidottua työtä, jolloin etätyö soveltuu vain osaan toimistotyötä, istuntosalityöskentelyn voimakkaasti rajoittamana.
Toimeenpanosuunnitelman mukaisesti toimistotilatehokkuus tulevissa oikeusministeriön hallinnonalan toimitilahankkeissa on 10–13 htm2/htv riippumatta siitä, onko kyseessä uudisrakennus vai peruskorjauskohde. Toimeenpanosuunnitelmaan on kirjattu myös muita mahdollisia keinoja toimistotilatehokkuuden parantamiseksi kuten esimerkiksi tilojen käytön joustoperiaate tai nimeämättömät työpisteet. Toimeenpanosuunnitelmassa on päästöttömyyden osalta keskeisimmiksi toimenpiteiksi nostettu esiin koko hallinnonalalla:
- Tilatehokkuuden edistäminen
- Kalusteiden kierrätys
- Jätteiden käsittely
- Digitaaliset prosessit, paperittomuus
- Virtuaaliset kokoukset ja tapaamiset – matkustustarpeen vähentäminen
- Julkisen liikenteen suosiminen
- Vähähiilisyyden periaatteet – energiatehokkaat ratkaisut/valinnat
Oikeusministeriön hallinnonalan toimitila- ja työympäristökonsepti on vuodelta 2020. Konseptin tarkoituksena on yhtenäistää toimipisteiden suunnittelua ja edistää parhaiden käytäntöjen toteutumista kaikissa tilahankkeissa. Konseptia sovelletaan sekä uusien toimipisteiden suunnittelussa että vanhojen toimipisteiden korjauksessa ja kehittämisessä. Konseptin tavoitteena on henkilöstökokemus, terveellisyys ja työhyvinvointi, tilaratkaisujen joustavuus, tieto-, omaisuus- ja henkilöturvallisuus sekä työn teon vaikuttavuus, tehokkuus, tuottavuus ja laatu siten, että tilaratkaisut tuotetaan tila- ja kustannustehokkaasti. Oikeushallinnon työympäristö- ja toimitilakonseptia ollaan parhaillaan päivittämässä tietyiltä osin ja päivitykset valmistuvat vuoden 2024 aikana. Konseptiin ollaan tuomassa päivityksen yhteydessä muun muassa erillinen hiilineutraalisuus- ja kiertotalousliite, joka koskee koko oikeusministeriön hallinnonalaa.
Osana valtion toimitilastrategian toimeenpanoa valtiovarainministeriön ohjeen mukaisesti virastot ja laitokset toteuttivat toimitilojen käyttöasteen mittauksia syksyn 2022 ja kevään 2023 aikana. Käyttöastemittauksista saatavan tietoa hyödynnetään myös laajemmin tilankäytön ja tilojen kehittämisen suunnittelussa sekä toimitilastrategian toimeenpanosuunnitelmien tekemisessä.
Tuomioistuinlaitoksen kestävän kehityksen tulostavoitteena on arvioida toimenpiteitä oman toimialansa hiilijalanjäljen pienentämiseksi sekä laatia suunnitelma ja asettaa tavoite tunnistettujen päästövähennysten toteuttamiseksi siten, että toteumatiedot ovat saatavissa viimeistään vuonna 2025.
Tuomioistuinlaitoksen jalanjälkeä voidaan pyrkiä vähentämään mm. etäyhteyksiä hyödyntämällä, paperittomuudella, haasteiden toimittamistapoihin huomiota kiinnittämällä ja muilla jäljempänä esitetyillä keinoilla. Jokainen tuomioistuin on oma itsenäinen virastonsa, mikä tarkoittaa sitä, että jokaisella virastolla on omat toimintatapansa ja erityispiirteensä. Tämä seikka tulee ottaa huomioon raportoinnissa. Vuotta 2024 koskien tuomioistuinten tulostavoitteeksi on asetettu, että tuomioistuimissa vähennetään hiilijalanjälkeä erityisesti hankinnoissa ja matkustamisessa. Virastot pyrkivät vähentämään matkustusta ja siihen, että matkakustannukset vähenevät edellisen vuoden tasosta. Matkakulujen kehittymistä tarkastellaan tarkemmin seuraavassa kappaleessa.
Oikeudenhoidon selonteossa on todettu, että toimintaedellytysten turvaaminen ja oikeudenhoidon tavoitteisiin pääseminen edellyttää pysyvää lisärahoitusta. Vuodelle 2024 tuomioistuinten rahoitusta on lisätty merkittävästi ja käytännössä tarkoittaa lisähenkilöstöä. Tällä henkilöstömäärän lisäyksellä on vaikutusta organisaation hiilijalanjälkeä kasvattavasti. Tuomioistuinlaitoksen keskeisin tavoite on oikeusturvan tuottaminen ja sitä kautta YK:n kestävän kehityksen tavoitteen 16. edistäminen: riippumattoman tuomioistuinlaitoksen tulee turvata, että jokainen voi yhteiskunnassa luottaa oikeuksiensa toteutumiseen.
1)Tuomioistuinviraston perustaminen vuoden 2020 alussa ei näy tässä laskelmassa.
2 )Esimerkkinä vuokrakuluista: Senaatti-kiinteistöjen edelleenvuokrakohteiden kokonaisvuokrasopimuksiin lisätään 2 % ns. manageerausmaksu. Kyseessä on puhtaasti hallinnollinen maksuerä, joka vaikuttaa osaltaan kuluja ja siten laskennallisia päästömääriä kasvattavasti verrattuna sellaisiin vuokrasopimuksiin, joihin kyseistä maksua ei sisälly.
3) Senaatti-kiinteistöjen osalta energiakustannukset muodostavat noin 20 % tilakustannuksista. Senaatin energiasäästöohjelmaan kirjatun arvion mukaan energiankulutus valtion toimitiloissa jakautuu 60–70 % lämmitysenergian kulutukseen, joka on pääasiallisesti kaukolämpöä ja 30–40 % sähköenergian kulutukseen. Käytetty lämmitysenergia jakautuu ilmanvaihdon lämmitykseen (30–50 %), tilojen lämmitykseen (30–60 %) ja käyttöveden lämmitykseen (10–20 %). Vastaavasti käytetty sähköenergia jakautuu kiinteistösähköön eli talotekniikan kulutukseen (60–70 %) ja käyttäjäsähköön eli valaistukseen ja pistorasioihin (30–40 %).
Julkaistu 28.5.2024